Yrityskulttuuri ja arvot pitkospuina tulevaisuuteen

Culture eats strategy for breakfast, sanotaan. Ylevän kuuloinen lause, jota on helppo toistella. Yleensä sillä saa tilanteessa kuin tilanteessa osakseen valistuneen näköisiä katseita ja hyväksyvää nyökkäilyä. Ja pakkohan se on kuulijan nyökkäilläkin, kun yrityskulttuurista puhutaan. Kukaan täysipäinen tuskin uskaltaa se merkitystä kyseenalaistaa.

Mutta mistä yrityskulttuuri sitten muodostuu – mitä se se ihan oikeasti tarkoittaa? Määritelmiä on varmasti yhtä monia kuin on maailmassa johtamisen asiantuntijoita, mutta itse tykkään tästä:

yrityskulttuuri = arvot X niiden toteutuminen käytännössä

Paperilla siis helppo nakki. Luodaan vain haluamamme arvot ja sitten toimitaan niiden mukaan. Yrityskulttuuri vahvistuu ja popsii strategian aamupalaksi, pekonin ja sopivan kypsän munan kera. Ja yrityksen voittokulku on yhtä varma kuin Brasilian sambaisa saaga kohta alkavissa karkeloissa.

Paha vaan, kun nuo arvotkaan eivät ole ihan pala kakkua. Niistä toki puhutaan. Ja niitä työstetään. Niistä tehdään huoneentauluja ja niitä käytetään puhtoisen brändin julkisina esitaistelijoina. Niille pyhitetään omia workshoppeja ja kokonaisia tyhy-päiviä. Ja tunnustan auliisti: oma ammattikuntani on asiassa usein takapiruna. Silti asia jää liian usein pelkiksi kultareunaisiksi lauseiksi, joiden yhteys tosielämään on rajallinen kuin futurologien villeimmät visiot.

Kaikesta tästä huolimatta uskon huolella yhdessä mietittyjen - ja jalkautettujen - arvojen voimaan kuin vuoreen. Toimintaympäristö muuttuu niin nopeasti, että yrityksellä on oltava jotakin, jonka varaan nojata. Arvojen kautta rakentuva vahva yrityskulttuuri on hyvä selkänoja, jos mikä. Kyllä strategiaakin tarvitaan (enkä sano näin vain siksi, että olen strategiakonsultti), mutta ilman sopivaa alustaa sekin on vain jono bittejä verkkolevyn nurkalla.

Yrityskulttuurikaan ei kuitenkaan vielä riitä, vaan tarvitaan yhteinen maali – siis semmoinen kiihoke, jonka saavuttamiseen kaikki voivat sydämestään sitoutua, ja jonka ääneen lausuminenkin saa olon tuntumaan hyvältä. Meillä se on ”Suomen paras työpaikka, joka oman esimerkkinsä kautta toimii alan suunnannäyttäjänä”. Uskomme, että se pitää sisällään ne asiat, jotka varmistavat myös liiketoiminnallisen menestyksen. Ensiksikin meillä pitää olla kyky houkutella parhaat tekijät. Sitten meidän pitää pystyä auttamaan heitä siinä, että he voivat kasvaa ammatillisesti ja toteuttaa näin kunnianhimoaan. Ja mikä on kunnianhimoiselle ammattilaiselle paras palkinto työstä? Tyytyväinen asiakas. Uskon, että yhtälö toimii. Toki visio on avattu myös konkreettisiksi lähitulevaisuuden tavoitteiksi, mutta se iso, ehkä eteerinenkin pilvi kaiken yllä on tuo edellä mainittu. Jos tähtäät kuuhun, mutta ammut ohi, päädyt silti tähtien joukkoon.

Sitten on vielä viimeisin, mutta samalla ehkä kaikista voimallisin: missio. Se on meidän perustehtävämme, olemassa olomme syy; oikeutuksemme olla, kehittyä ja nauttia matkasta. Meidän missiomme on tämä: ”Talentree on yrityskasvattamo. Meidän tehtävämme on auttaa asiakkaitamme kasvamaan ja kehittymään.”

Minulle – meille – tämä on se iso suunta, jättimäinen nuoli, jonka mukana kuljemme kohti visiotamme. Tuon ison nuolen sisällä on pakko hakea oikeita koordinaatteja koko ajan, asiakkaan viestejä kuunnellen. Siinä tarvitaan ketterää ja dynaamista strategiaa sekä liiketoimintamallin alituista kehittämistä, jopa kyseenalaistamista. Se miten organisoidumme, palvelee missiotamme. Ei toisin päin.

Olemme miettineet pitkään ja hartaasti, miten saisimme tämän koko paketin yhteen. Miten saisimme nivottua arvomme (positiivisuus, vastuullisuus, elämän tasapaino, asiakkaan menestyminen, jatkuva kehittyminen), missiomme ja visiomme yhdeksi kokonaisuudeksi, josta jokainen voisi hakea tarttumapinnan? Onneksi apuun tuli todellinen ammattilainen, Antti Karppinen. Teimme yhdessä kuvan, fiilistaulun, joka meille edustaa sitä tunnetilaa ja tulevaisuutta, jonka näemme tavoittelemisen arvoisena. Jos suunta on joskus hukassa, kuvasta pitäisi löytyä jälleen oikea polku. Tarkoituksena onkin tehdä kuvasta toimiston seinälle kanvaasi, jonka neliöpinta-ala lähestulkoon vetää vertoja töölöläiselle perusyksiölle. Kuva on vielä stilisointia varten valmis, mutta tästä saa jo ajatuksen… (klikkaa isommaksi!)




Jack Welch puhuu kirjassaan Winning strategiasta näin: ”In real life, strategy is actually very straightforward. You pick a general direction and implement as hell”. Hyvähän se on sanoa, voisi ajatella: GE:n kaltaisen multikorporaation muskeleilla tuo on varmaan ollut kohtuullisen helppoa. Mutta on tuossa paljon viisauttakin, myös meille pienemmille yrityksille ja yrittäjille. Kun perussuunta on tiedossa – ja kaikilla sukset samaan suuntaan – voittajamuuvit ovat lopulta niitä, jotka nähdään käytännössä, ei paperilla. Arvot ja niistä kumpuava yrityskulttuuri toimivat mainioina pitkospuina kohti menestystä.

Blogiterveisin,

Antti

Toimitusjohtajaa lomittamassa -iloa, hyötyä ja tehokasta kehittämistä

Mitä tapahtuu, kun Talentreen konsultti Antti (Huuskonen) hyppää pariksi viikoksi pohjoissavolaisen koneistamon toimitusjohtajan saappaisiin? Vaikka tämä saattaa kuulostaa siltä, että kaikki katastrofin ainekset ovat kasassa, on Tehokoneistus Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Koivistoinen palannut lomaltaan hymyssä suin. Myös Antti myhäilee tyytyväisyyttään, sillä onhan hän saanut kokemusta oikeista ”TJ”:n hommista ja suoriutunut niistä mallikkaasti. 

Hieman taustaa sille, miksi ja miten tähän tilanteeseen on päädytty. Koska metalli- ja konepajateollisuus on hyvin suhdanneherkkä, tulee alalla toimivan yrityksen olla jatkuvasti valppaana selviytyäkseen kilpailuilla markkinoilla. Tämä vaatii yritykseltä ennen kaikkea kilpailukykyistä osaamista sekä toimintakykyä, jonka ylläpitäminen vaatii paljon työtä. Tämän seurauksena myös Tehokoneistuksen toimitusjohtaja Kimmo Koivistoinen totesi, että huili toimitusjohtajan hommista tekisi hyvää. Arjen toimintojen pyörittämisen lisäksi yrityksen tavoitteena on ollut päivittää laatujärjestelmä, joka paitsi selkeyttäisi ja tehostaisi yrityksen sisäisiä prosesseja, olisi myös helppo viestiä ulospäin niin sidosryhmille ja asiakkaillekin.

 Tehokoneistus ja Talentree ovat aiempien yhteisten projektien myötä syventäneet suhteitaan ja näin myös päätettiin laatujärjestelmän päivittämisestä. Tämän jälkeen idea toimitusjohtajan lomittamisesta nousi keskusteluissa esiin. Yritysten intressit kohtasivat ja modernina konsulttitoimistona tunnettu Talentree näki ainutlaatuisen tilaisuuden hyödyntää toimitusjohtajan tuuraaminen osana laatujärjestelmän päivittämisprojektia. Sokerina pohjalla oli vielä Talentreen Antti, joka koulutukseltaan, aiemmalta työkokemukseltaan ja jopa harrastuksiltaan istui täydellisesti konepajateollisuuteen ulkoistettavaksi toimariksi.   

Antin mukaan jalkautuminen yritykseen, henkilöstöön tutustuminen ja arjen toimintojen tekeminen auttaa merkittävästi laatujärjestelmän päivityksessä, sillä tämän avulla voidaan aidosti ymmärtää yrityksen prosesseja, rakentaa luottamusta ja uudelleenorganisoida yrityksen toimintoja. Myös Koivistoinen näkee ulkopuolisen näkemyksen arvokkaana oman toiminnan kehittämiseksi. Haastavinta lomittamisessa on hypätä liikkuvaan junaan kesken kaiken. Tämän vuoksi tehtävien rajaaminen, henkilöstön apu ja avoin viestintä toimintatavoista on tärkeää. Ennen lomituksen alkua Antti sai muutaman päivän seurata Koivistoisen työtä, mikä auttoi tulevan tehtävänkuvan hahmottamisessa.  

Molempien herrojen mukaan molemminpuolinen luottamus ja kokemus toimialasta ovat tärkeitä tekijöitä toimitusjohtajan lomituksessa. Lisäksi Koivistoinen mainitsee, että ”innostunut asenne, mitä Antilla on, ei haittaa yhtään”. Myös henkilöstölle tulisi hyvissä ajoin informoida mahdollisimman läpinäkyvästi uudesta tulokkaasta, jotta turhaa spekulaatiota ei lähde liikkeelle. Tehokoneistuksen henkilöstö ottikin Antin positiivisesti ja ”asiallisesti huumorilla” vastaan.

Koivistoinen näkee, että vastaava ulkoistuspalvelu on hyödyllinen etenkin pienille organisaatioille, joilla ei ole yrityksen sisäisiä resursseja riittävästi. Koska Talentreen vahvuutena ovat eri alojen ammattilaiset, onnistui hyppääminen Tehokoneistuksen toimitusjohtajan lainasaappaisiin sujuvasti ja tuleva laatujärjestelmäkin sai sitoutuneen henkilökunnan taakseen. Lopputulemana tapahtui siis kaikkea hyvää. Lisäksi Antti sai uuden lempinimen: TJ- Huuskonen.

Edellä kuvattu case-tapaus on elävän elämän esimerkki siitä, miten asiakasta kuuntelemalla voidaan tuoda yllättävääkin lisäarvoa ja helpotusta yritysten jokapäiväiseen toimintaan: varovaisen toiveikkaasta puolivitsistä kehkeytyi menestyksekäs tarina, jonka kaiut näkyvät molempien yritysten toiminnassa vielä pitkään.



Kesäisin terveisin toimittajan lakki päässä,


kummioppilas Ilona

It is totally Up to you!

Tättärää, taas tapahtuu! Kuopio ES järjestää huomenna tiistaina Finnkino Scalan yläkerroksessa järjestyksessä toisen peräkkäisen Up to you-tapahtuman, joka on suunnattu kaikille yrittäjille ja sellaiseksi mieliville, kiinnostuneille ja muille, jotka aavistelisivat elämän suunnan olevan itsestä kiinni!

Talentree oli jo viime vuonna mukana ensimmäistä kertaa järjestetyssä Up to you-tapahtumassa yhteistyökumppanin roolissa. Olimme etuoikeutettuja tarjoamaan liikeideakilpailun voittajalle pääpalkintona konsultointia ja osallistumisen keväiseen Talentreen TJ-kouluun. Allekirjoittanut oli myös Talentreen edustajana paikan päällä ja tuomaristossa. Voittajaporukan kokemuksista kirjoitettiin lyhyt lokikirjoituskin.

 Hyvin sujuneen päivän aikana kuulin inspiroivia bisnesideoita, juttelin mielenkiintoisten yrittäjänalkujen kanssa ja kuulin urallaan jo pidemmälle edenneitä puhujia. Kun meitä pyydettiin tänä vuonna mukaan koko vuoden yhteistyökumppaneiksi, ei tarvinnut kahdesti miettiä! Wau!

Kuopio ES tekee mielestäni äärimmäisen tärkeää työtä ja vaikuttamista yrittäjyysmyönteisyyden ja etenkin uskalluksen levittämisessä. Jos miettii aloittavan yrittäjän mielenmaisemaa, oli idea sitten miten loistava tahansa, niin yksin ei pärjää sitten millään! Oman mielen pelot, uskomukset, epätietoisuus ja demonit voivat pahimmassa tapauksessa torpata toiminnan ennen alkujaan. Siksi tarvitaan kannustusta, muita ideaan uskovia ja hyväntahtoisesti sparraavia ja tukevia tahoja. Kun idea saa tuulta siipiensä alle ja omistajat uskoa yritykseensä, kuka tietää millaiseen kukoistukseen ja kasvuun pieni verso lähteekään!

Talentree haluaa olla tukena kasvuyritysten kaikissa vaiheissa; tukemassa, sparraamassa ja auttamassa asiantuntemuksellaan pahimmista karikoista. Mekin olemme aloittaneet tyhjästä, yhden miehen vuokrahuonetoimistosta, ja siitä pikkuhiljaa kasvaneet reilun 10 henkeä työllistäväksi yrityskasvattamoksi. Kasvuyrittäjää tai sellaiseksi aikovaa ymmärtää parhaiten toinen samanlainen.

Kuva täältä.

Kun tänä vuonna olemme taas mukana tapahtumassa, pohdimme mikä hyödyttäisi aloittavaa, innokasta yrittäjää alkutaipaleellaan kaikkein eniten? Pääpalkinnoksi Talentree tarjoaakin Start Up!-kisan voittajaporukalle 3x2h yrityskohtaista konsultointia, jonka tarkoituksena on sparrata voittajan liikeideaa kohti menestystä. Konsultoinnin aihe päätetään voittajan liiketoiminnan tarpeen mukaan.

Lisäksi voittajaidea saa tiimistään yhdelle jäsenelle osallistumisen keväällä lanseerattavaan Talentreen huippumyyntivalmennukseen. Koulutus käsittelee myynnin kehittämistä ja myynnin johtamista monelta näkökannalta ja tarjoaa tehokkaan tuen tuoreen liikeidean myynnille ja kaupallistamiselle. Koulutukseen tulee yritysten edustajia kattavasti eri toimialoilta, eli koulutus on samalla myös oiva paikka myös verkostoitumiseen.

Tulkaa tiistaina ständille moikkaamaan ja yhteyttä saa ottaa muutenkin! Yrittäminen on itsestä kiinni :)


 Innostavin terveisin,

 Suvi von Becker

HR – Huuhaata vai euroja viivan alle?

Olipa kerran organisaatio. Aivan normaali. Kasvutavoitteineen ja -kipuineen. Normaalin arkisähellyksen kanssa eläen, onnistuen ja epäonnistuen. Ja olipa kerran johtaja, joka mietti, että ”jotain tarttis tehdä.”

Yksi tapa varmistaa yrityksen menestys ja tehdä sitä kuuluisaa ”jotain”, on ottaa yrityksen HR-toiminnot tarkastelun alle. Olethan huomioinut mm. nämä:

• Yhden virherekrytoinnin kustannus on jopa 40 % henkilön vuosipalkasta.
• Yhden sairauspäivän hinta on jopa 350 €.
• Yksi eläköityminen voi maksaa satojatuhansia euroja.
• Yrityksen edustaja on henkilökohtaisesti vastuussa YT-lain noudattamatta jättämisestä ja voidaan tuomita rangaistukseen rikoslain nojalla.
• Henkilöstöasioiden laiminlyönnin hinta on tuntikausia turhaan käytettyä työaikaa, virheitä, tyytymättömiä asiakkaita, maineen menetystä, turhautumista, työpahoinvointia jne.

Henkilöstöön liittyvät kustannukset palkkakustannusten lisäksi ovat usein piilokustannuksia, joita yrityksissä ei varsinaisesti seurata. Ja myönnettävä on, että näiden kustannusten hallinta ja ohjailu voi olla haastavaa jo ihan hahmottamismielessä. Otetaan esimerkiksi sairauspäivä. Palkkakustannus on vielä helposti todennettavissa, kuten myös työterveyslääkärin veloittama hinta. Jos palkataan sijainen, pystytään kertomaan kustannus. Hieman haasteellisemmalle alueelle mennään, kun otetaan tarkasteluun esimerkiksi menetetyn työajan arvo. Tai vaikkapa sijaisen vaillinaisesta perehdytyksestä johtuvan virheen hinta. Entäpä kustannukset projektin viivästymisestä? Tai siitä, että sairaslomalla olija tekee töitä hädissään kotoa käsin ja pidentää parantumistaan?

Kuva: Talentreen oma poppoo oppimassa. HR-manageri tyytyväisenä etualalla.

Esimerkkejä samanlaisista piiloutuvista ja kertautuvista kustannuksista on jokaisessa henkilöstöön liittyvässä toiminnossa ja prosessissa. Tämän vuoksi uskonkin siihen, että henkilöstöön liittyviin toimintoihin tulisi luoda mittarit ja seurantamenetelmät aivan kuten mihin tahansa muuhunkin toimintoon myynnistä tuotantoon. HR-toimintojen tulosta ja tehokkuutta voi ja pitää mitata tulosvastuullisena yksikkönä.

Liikkeelle voi lähteä tutustumalla esimerkiksi Tukholman yliopiston tohtorin ja dosentin Paula Liukkosen ajatuksiin ja malleihin siitä, kuinka omaan henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja mitataan ja seurataan selkeästi ja helppojen työkalujen avulla.

http://www.paula-liukkonen.se/fi-utbildningsmat.htm

Käy myös testaamassa pika-analyysilla oman organisaatiosi HR-kunto:

https://digiumenterprise.com/answer/?sid=1161734&chk=33KQ4QJB

Pääsetkö puhtain paperein kesälaitumille? :)

Mittaroivin terveisin

Susanna

HR Manager
Talentree Oy

Kummioppilaan ajatuksia aurinkoisena päivänä

On maaliskuun puoliväli ja aurinko hellii säteillään. Kevät pyrkii saapumaan Kuopioon hieman etuajassa ja kyllä huomaa, kun on kevättä rinnassa ja positiivinen mieli. Mieli tosin on positiivinen myös muutoinkin – ”Talentreella on kivaa” taitaa olla nykyisin yleisimpiä lausahduksiani.


 Työharjoitteluni on jatkunut ja miten paljon olenkaan kokenut hehkulampun lailla syttyviä AHAA -elämyksiä ja saanut kosketuspintaa konsultin työstä. Vaikka ”konsultti” ehkä sanana herättää joissakin turhan stereotyyppisiä mielleyhtymiä jakkupukuihin pukeutuvista tyhjänpuhujista, on todellisuus osoittautunut Talentreella täysin päinvastaiseksi. Uskomatonta miten paljon tietomassaa nämä ihmiset käsittelevät päivittäin kuitenkaan romahtamatta sen alle. Projektit soljuvat eteenpäin, töissä on mukavaa ja hyvät vitsit ovat sallittuja. Ei voi muuta kuin ihailla.


 Hyvään tekemisen meininkiin ja miellyttävään työilmapiiriin vaikuttavat varmasti yrityksen arvot. Niistä oppikirjoissa, johtamisen perusteissa ja yritysten toimintakertomuksissa puhutaan paljon, mutta usein ne leijuvat abstrakteina käsitteinä ilmassa vailla konkreettista näkyvyyttä arjen työssä. Joskus myös yrityksen toiminta voi olla täysin ristiriidassa sen ennalta määriteltyjen arvojen kanssa. Kuitenkin arvojen tulisi olla liiketoiminnan punainen lanka ja ikään kuin selkärankaan juurtunut asennoituminen työhön, joka näkyy myös ulospäin. Arvoja ei tulisi luoda niin, että ne vain kuulostavat sopivan arvokkailta ulkopuolisten korviin, vaan niiden tulisi perustua rehellisyyteen ja siihen strategian määrittelemään tahtotilaan, johon yritys pyrkii toiminnallaan.

Positiivisuus on yksi Talentreen viidestä arvosta eikä suotta. Kun on hyvä fiilis, heijastuu se välittömästi kaikkeen tekemiseen. Parhaimmassa tapauksessa hyvä kiertää ja positiivinen fiilis tarttuu muihinkin. Positiivinen ilmapiiri luo myös puskuria haastavia tilanteita varten sekä lisää avoimuutta ja luottamusta työkavereiden välille. Ihmisten työmotivaatio paranee ja tehokkuus lisääntyy. Kuulostaa loogiselta.

 Se, että töissä on kivaa, tulisi olla kaikkien työtätekevien oikeus. Näin keväästä hurmautuneena toivotankin kaikille lukijoille paljon aurinkoa, sillä se huomattavasti helpottaa hymyilyä. Ja tämä usein tarttuu muille eteenpäin!

 Aurinkoterveisin, kummioppilas Ilona

Hymiökuva lainattu täältä.

Stadin valtaaja Susanna esittäytyy!

Vuoden 2014 alusta alkaen Talentreen HR-palvelujen tarjontaa vahvistetaan ja selkeytetään. Tavoitteena on, että meiltä saa jatkossa tukea ja tekeviä käsiä yrityksen HR-asioihin toimialasta ja koosta riippumatta. Samalla toimintamme laajenee pk-seudulle asti, koska sinnehän ne savolaiset tuppaavat pakkautumaan. Koska kasvottomuus on tylsää ja HR:ssä on kyse ihmisistä, tässä katsaus ihmiseen homman takana.

Olen Susanna Pyykkö, HR-ammattilainen, joka on kerännyt kokemusta ja oppia eri toimialoilla ja erikokoisissa yrityksissä noin kymmenen vuoden ajan. Työhistoriasta löytyy rahoitusalaa, kauppaa niin kuluttaja- kuin yrityspuolellakin sekä viimeisimpänä tuotantoa elektroniikasta metalliin. Opiskelut ovat jatkuvasti tukeneet ammatillista kehittymistäni ja sieltä puolelta osaamiseen on kertynyt mm. liiketaloutta, johtamista, HR-käytäntöjä, psykologiaa, kasvatustieteitä ja viimeisimpänä aluevaltauksena coachingia. Oma kokemukseni on osoittanut, että HR-täti (tai setä tai tyttö tai poika) on paikallaan yrityksessä kuin yrityksessä. Vanha tuttu huvittavaksi lausahdukseksi muuttunut ”henkilöstö on yrityksemme voimavara” on oikeasti mahdollista toteuttaa, jos sitä tahtoo ja tekee toimenpiteitä sen suuntaisesti.

Oma ammatillinen kiinnostukseni suuntautuu vahvasti siihen, miten perinteisin ja ennen kaikkea uusin ja luovin HR:n keinoin voidaan tukea liiketoimintaa. Minulle HR ei ole pelkästään työsuhdetietojen ylläpitoa ja palkanlaskentaa, vaan nimenomaan ihmisten vahvuuksien etsimistä ja kehittämistä niin, että yritys menestyy. Alf Rehn kirjoitteli taannoin jutussaan HR-viestissä, että HR-päällikön tulisi olla toimitusjohtajan läheisin yhteistyökumppani. alH Haluankin toimia HR-tehtävissäni liiketoiminnan sparraajana, tukijana ja asioiden mahdollistajana ja myös niinä tekevinä käsinä, joita yrityksissä tarvitaan. Asioita voi teoretisoida aikansa, mutta loppujen lopuksi täytyy kääriä hihat ylös ja ryhtyä hommiin, jos oikeasti aikoo saada asioita tapahtumaan!

 Hihat ylös ja hommiin toimii minulle muutenkin hyvänä elämän ohjenuorana. Aamulenkille tulee lähdettyä ennen kukonlaulua, töiden ohella opiskeltua ja lapsiperheen arki pyöritettyä, kun lopettaa turhan ihmettelyn ja menee eteenpäin pilke silmäkulmassa. Asiat täytyy tehdä tosissaan, mutta ei vakavasti, sanoo stadilaistunut savolainen ja toivottaa ihanan pirteitä kevätpäiviä kaikille lukijoille!


Terkuin,

Susanna

Osaamattomuuden sietämätön keveys

”Mä en osaa.”

”Osaathan, kokeile edes”.

”Ei kun mä en oikeesti osaa.”

”Okei, anna kun mä autan.”

(Katkelma äidin ja lapsen keskustelusta)


Ja siitä se homma sitten lähtee. Lapsi yrittää, äiti auttaa ja lopputuloksena asia saadaan hoidettua ja lapselle jälleen uusi kokemus. Kun ihminen poistuu mukavuusalueeltaan, tapahtuu muutos eli oppimista. Kaikkein parhaiten oppimista tapahtuu, kun mukavuusalueelta poistutaan niin, että ihminen saa siihen tukea. Teoreettisella tasolla puhutaan lähikehityksen vyöhykkeestä (Lev Vygotskyn mukaan). Sillä tarkoitetaan tiedollisen toiminnan aluetta tai tasoa, jolla oppija pystyy toimimaan pätevän ohjaaja tuen avulla, mutta ei itsenäisesti.

Teoria on teoriaa ja lapset ah niin avoimia ja rehellisiä, mutta käytännössä harvoin työyhteisössä päästään siihen tilanteeseen, että ihmiset pystyvät lausumaan tuon ensimmäisen lauseen: ”Mä en osaa.” Ihmiset mieluummin peittelevät omaa osaamattomuuttaan ja tekevät asiat hankalasti kuin myöntävät oman osaamattomuutensa. Syitä siihen on varmasti lukemattomia (pelko, luottamuspula, tarve esittää jotain muuta kuin on jne. jne.), mutta lopputulos on silti sama. Resursseja hukataan, mahdollisuuksia menetetään, ihmiset turhaantuvat ja voivat huonosti. Osaamattomuus keventää yrityksen mahdollisuuksia menestyä. Sietämättömästi. Yritä siinä nyt sitten saavuttaa kasvutavoitteita ja mennä eteenpäin.


Myös valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt ovat jo muutaman vuoden aikana heränneet siihen, että koko kansakunnan osaamista on kehitettävä, jotta mm. a) Suomen kilpailukyky voi kehittyä ja b) työurien on mahdollista pidentyä. Vuoden 2014 alusta alkaen voimaan tullut laki taloudellisesti tuetusta osaamisen kehittämisestä sekä muutokset ja tarkennukset YT-laissa pyrkivät kannustamaan (ja osittain pakottamaankin) myös yrityksiä ottamaan asian agendalle. Laki taloudellisesti tuetusta osaamisen kehittämisestä kannustaa yrityksiä systemaattisen osaamisen hallintaan mahdollistamalla verohyötyä koulutuspäiviin käytetyistä palkkakustannuksista ja YT-lain tarkennukset antavat painoarvoa henkilöstö- ja koulutussuunnitelman tekemiselle.

 

Systematiikka on kaiken a ja o osaamisen kehittämisessä ja siihen myös yllä mainitut valtiovallan toimenpiteet kannustavat. Verohyödyn mahdollistamasta koulutussuunnitelmasta täytyy mm. tulla ilmi, kuinka yrityksessä kartoitetaan osaamistarpeet, minkälaisia toimenpiteitä aiotaan millekin henkilöstöryhmälle toteuttaa ja miten toimenpiteiden toteutumista aiotaan seurata. Asioita ei kuitenkaan kannata tehdä pelkästään verottajan vuoksi ja turhan hankalasti, vaan rakentaa koulutussuunnitelmasta omaan yritykseen soveltuva, dynaaminen ja asioita oikeasti edistävä työkalu, joka antaa luontevan tilaisuuden käydä keskustelua osaamisesta tai osaamattomuudesta sekä tiedon siitä, mihin asioihin kehittämistoimenpiteet kannattaa kohdistaa.

 Rakenna koulutussuunnitelmasi näin:
 Selvitä yrityksesi tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi vaadittava osaaminen.

 Selvitä nykyinen osaaminen

Selvitä kahden edellisen välinen ero ja toimenpiteet.

Kirjaa toimenpiteet koulutussuunnitelmaksi.

Käy suunnitelma läpi henkilöstön kanssa.

Toteuta suunnitellut toimenpiteet.

Huolehdi yksilökohtaisesta seurannasta.

Päivitä suunnitelma tarvittaessa.


Lisätietoja allekirjoittaneelta ja osoitteista

•  laista taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130099
•  laista yhteistoiminnassa yrityksissä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070334
•  http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131136

 

Osaavin terveisin

 

 Susanna

 

Ps. Vaikka koulutussuunnitelmasta puhutaankin YT-laissa, joka koskettaa yli 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä, vaaditaan veroedun saamiseksi koulutussuunnitelma myös pienemmiltä yrityksiltä.

 

 

Pps. Muistathan huomioida myös muut työsuhteeseen tai henkilöstöön liittyvien lakien muutokset, esim. vuosilomapäivien siirto-oikeuden sairastuttaessa.