”Miten löytää Se oikea?” -kysymys pyörii varmasti aika-ajoin monen yrittäjän ja elinkeinonharjoittajan mielessä. Ei, nyt en tarkoita sitä klassista parinhakukysymystä, vaan ajatusta syvemmän liiketoimintakumppanuuden muodostamisesta toisen yrityksen kanssa. Paljon puhutaan ”Business Partnereista” ja ”Partneruudesta”, mutta mitä se oikein tarkoittaa? Mitä moinen titteli Lontoon kielellä oikein vaatii yritystoiminnassa? Aion ottaa selvää.
Ajatus Business Partner -olemuksen selvittämisestä syntyi seuraamalla Talentreen ja Data Group Kuopion yhteistyötä, jota voisi kuvailla juuri tuoksi syväksi kumppanuudeksi – ja niin kuvaavat yritykset itsekin. Yhteisten asiakasprojektien myötä Talentree ja Data Group Kuopio löysivät toisensa ja muodostavat nykyisin molemminpuolisen asiakassuhteen. Viimeisimpänä yritykset ovat työskennelleet yhdessä Data Group Kuopion laadunhallintajärjestelmän kehittämisprojektissa, jonka tuloksena DG Kuopio sai ISO 9001-laatusertifikaatin kesällä 2014.
Päästäkseni todellisen Business Partneruuden jäljille, jututin Talentreen Suvia (von Beckeriä) ja Data Groupin toimitusjohtaja Eric Valtaa sekä Janne Martikaista, joka vastaa DG-tukipalvelun työnjohdosta toimien myös vastuullisena laatujärjestelmän rakentamisessa.
Löysin kuusi keskeistä tekijää, joiden avulla voi tunnistaa todellisen ja sen oikean liiketoimintakumppanin.
1. Tahtotila
Yritysten motivaatio tulee olla samalla tasolla ja yhteiset päämäärät selkeästi asetettu. Lisäksi halu edistää molemminpuolista taloudellista hyvinvointia on Business Partneruuden edellytys. Vaikka jossakin vaiheessa tuntuisikin, että haluaisi paiskata hanskat tiskiin, yhteinen tahtotila ja vastuu toisesta auttavat saamaan asiat päätökseen. Suvi korostaakin, että DG:n kanssa aikataulut ovat aina pitäneet kunnianhimoisesta projektiaikataulusta huolimatta, mikä on yksi osoitus yhteisestä tahtotilasta. Tästä kielii myös se, että DG palkkasi kokonaan yhden henkilön (Jannen) hoitamaan ja koordinoimaan laatuprojektia. Lisäksi yrityksen henkilöstö on vahvasti sitoutunut projektiin, mistä Suvi kiitteleekin.
2. Aktiivinen ja avoin vuorovaikutus
Janne nostaa esille, kuinka tärkeää on ollut saada yhteistyökumppani kiinni, kiireellisissäkin asioissa. Näin ollen projektin rattaat ovat pysyneet pyörimässä, eikä aikaa kulu yksittäisten asioiden setvimiseen. Vaikka yritykset eivät päivittäin työskentele toistensa kanssa, tulee niiden kuitenkin informoida avoimesti toisiaan projektin etenemisestä yhteisten tapaamisten välissä. Suvi kertoo myös, että matala kynnys ottaa yhteyttä helpottaa vuorovaikutusta ja auttaa omalta osaltaan projektin etenemistä.
3. Yrityskemiat
Kuten ihmissuhteissa, on myös yritysten välinen kemia tärkeää. Eric mainitsee, että Talentreen kanssa on ollut mukava tehdä töitä ja asiat ovat menneet kivuttomasti eteenpäin. Molempien yritysten toiminta on rentoa; ihminen työskentelee aidosti ihmisen kanssa. Henkilösuhteet ovatkin suuressa roolissa yrityskemioiden muodostumisessa. Suvin mukaan Talentreen ja Data Groupin toimintatavat ovat samalla aaltopituudella ja työnteon lomassa huumorikin voi kukkia.
4. Luottamus
Edellä mainitsemani kohdat sekä vaativat luottamusta että luovat sitä yritysten välille. Vaikka luottamus kuulostaa itsestään selvältä, ei se sitä aina ole. Ericin mukaan syvempi yhteistyö vaatii osakseen luottamussuhdetta ja luottamista myös siihen, että yrityskumppanilta löytyy tarvittava osaaminen. Luottamuksen muodostuminen ei tapahdu hetkessä, vaan se vaatii osapuolilta panostamista yhteistyöhön ajan kuluessa.
5. Palautteenanto
Kuinka viedä toimintaa eteenpäin, kun ei tiedä missä parantaa tai mitä tehdä toisin? Suvi kuvaa projektia Data Groupin kanssa ”rakentavaksi kehittämiseksi”, missä molemmin puolin on annettu vinkkejä toisille esimerkiksi toimintatapojen kehittämisestä. Vaikka Talentree on toiminut projektissa laatujärjestelmän rakentamisasiantuntijana eli ”opettajana”, näkee Eric tärkeänä palautteenannon myös ”oppilaan” suunnalta. Näin voidaan varmistaa se, että jatkuva kehittyminen mahdollistuu. (Kurkkaa Talentreen arvot)
6. Yhteiskehittäminen
Hedelmällisintä syvällisessä liiketoimintakumppanuudessa lienee yhdessä kehittyneet ajatukset ja toimintatavat. Suvi mainitseekin, että on saanut uusia, oivaltavia työkaluja Jannelta konsultin työhönsä. Yhteistyön tuloksena Talentree otti esimerkiksi käyttöönsä DG:n kehittämän laatukyselyn. Eric kuvaakin toimintaa ”molemminpuoliseksi tippien vaihdoksi”. Yhteiskehittämisessä lienee keskeistä spontaani ”miksei, kokeillaan”-asenne, jonka tuloksena toiminta kehittyy seuraavalle tasolle.
Jälkikäteen kun katsoo tuota listaa, voi todeta, että samat elementit taitavat vallita yksityiselämässäkin. Toisaalta Business Partneruudessa on se erilainen puoli, että ”niitä oikeita” voi ja pitääkin olla useampia.
Ihanaa syksyn jatkoa toivottelee kummioppilas Ilona