Suomalaiseen yrityskenttään ja keskusteluihin on viime vuosina ilmestynyt uusi ilmiö, Born Global. Näistä yrityksistä on toivottu suomalaisen kilpailukyvyn pelastajia ja uudenlaisen kasvun mahdollistajia. Ilmiön ajankohtaisuuden vuoksi sitä on lähestytty myös tutkimuksellisesta näkökulmasta. Erityisen syvällä Born Global –yritysten ajatusmaailmassa on tämänkertainen blogi –vieraamme Mika Gabrielsson. Gabrielsson toimii Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professorina.
Kuva: Mika Gabrielsson. |
Born Global –yritykset yhdistetään usein varsinkin Suomessa korkeaan teknologiaan. Gabrielsson allekirjoittaa määritelmän, mutta korostaa, että tuotteeseen ei tarvitse liittyä korkeaa teknologista osaamista. Erottuminen voi tapahtua esimerkiksi tuotteen designissa, josta esimerkkinä toimii suomalainen elektroniikkalaitteiden suojalaukkuja valmistava Golla. Suomessa korkean teknologian kaupallistaminen on kuitenkin keskeinen tavoite, koska maassamme on runsaasti teknologista osaamista.
Miten suomalaisilla Born Global -yrityksillä sitten menee? Esimerkkeinä onnistuneista yrityksistä Gabrielsson nostaa esiin nimet Biohit ja Rovio sekä aiemmassa blogissamme esitellyn Rocsole Oy:n. Maassamme on kuitenkin valtava määrä yrityksiä, joilla olisi edellytykset voimakkaaseen kasvuun ja kansainvälistymiseen, mutta se on jäänyt syystä tai toisesta toteutumatta. Tyypillisiä syitä erityisesti teknologiayrityksissä on tuotteen ylikehittäminen sekä liian vähäinen panostus myyntiin ja markkinointiin. Myös rajalliset resurssit kriittisessä kasvuvaiheessa nousevat usein esteeksi. Monia yrityksiä vaivaa myös osaamispula, mikä johtuu pitkälti yrittäjien vähäisestä kokemuksesta.
Lääkkeeksi tilanteen parantamiseksi Gabrielsson tarjoaa panostamista hallitustyöhön, Advisory Board-mallin hyödyntämistä, sitouttavia osakkuuksia sekä yritysten välisen yhteistyön kehittämistä. Lisäksi suomalaiset yritykset tarvitsevat entistä enemmän rohkeutta kontaktien hakemiseen. Tyypillinen kanava uusille markkinoille pääsemiseksi on luoda kontakti kansainväliseen suuryritykseen, joka tarjoaa tuotteelle kanavan kansainvälisille markkinoille. On ensiarvoisen tärkeää, että isoissa yrityksissä osataan kontaktoida oikeita ja riittävän korkeassa asemassa olevia henkilöitä. Kontaktien hakeminen on aikaa vievää työtä, johon ei usein nähdä riittävästi vaivaa. Gabrielsson korostaa, että suuret yritykset ovat aidosti kiinnostuneita uusista ideoista, minkä vuoksi hän peräänkuuluttaakin rohkeutta, ylpeyttä ja itseluottamusta oman tuotteen markkinoinnissa.
Kuva: Born Global tähtää suoraan maailmalle. |
Mitä sitten Suomen valtio ja yliopistot voisivat tehdä Born Globaleiden tukemiseksi? Gabrielsson käyttää esimerkkinä Israelia, jonka mallia voisi toimia Suomessakin. Israel on valtio, josta on tullut suhteellisesti eniten menestyneitä Born Global -yrityksiä. Siellä valtio on ottanut Venture Capital –rahoittajan roolin, jonka avulla on tuettu potentiaalisia yrityksiä. Valtion tukemina yritykset ovat pyrkineet nopeaan listautumiseen, jonka seurauksena saavutettu pääoma on taas sijoitettu uusiin yrityksiin. Gabrielssonin mukaan pörssiin listautumisen kynnys on suomalaisissa Born Global –yrityksissä liian korkea. Valtio voisikin ottaa Israelin mallin mukaan aktiivisen roolin ja tukea yritystä kasvun kannalta kriittisessä vaiheessa. Tuen on kuitenkin oltava tarkasti suunniteltua ja tavoitteellista, jotta molemmat osapuolet aidosti hyötyvät yhteistyöstä. Gabrielsson varoittaa, että pahimmillaan valtion tuki voi vääristää yrityksen markkina-asemaa. Tuen päättyessä yrityksen toiminta ei ole enää markkinaehtoista ja yrityksen kilpailukyky häviää.
Yliopistot ovat monessakin mielessä keskeisessä roolissa Born Global –yritysten tulevaisuudessa. Moni yritys saa alkunsa yliopistoista, joten on tärkeää, että yliopistoissa ymmärretään nykyistä paremmin näiden käyttäytymistä. Suomalaisista Born Global –yrityksistä kaivataan myös lisää tutkimustietoa, jotta niiden tarpeita kyetään kaiken kaikkiaan ymmärtämään paremmin. Gabrielssonin mukaan tutkimuksen haasteena onkin ollut yritysten lyhyt historia, minkä vuoksi aihetta käsittelevä kirjallisuus on valtaosin amerikkalaista ja suurempiin yrityksiin keskittyvää. Suomalaisten yliopistojen tulisi lisäksi tehdä aktiivista yhteistyötä niin kansainvälisten opiskelijoiden kuin tutkijoidenkin kanssa. Uuden tiedon avulla myös tulevaisuuden koulutusohjelmat kyettäisiin suunnittelemaan paremmin Born Global –yrityksiä tukeviksi.
Gabrielssonia kuunnellessa on helppo uskoa, että Born Global –yritykset ovat keskeisessä roolissa, kun Suomen tulevaisuutta rakennetaan. Jäämme siis mielenkiinnolla odottamaan uusia menestystarinoita.
Blogiterveisin,
Olli