Miten löytää Se Oikea? Business Partneria etsimässä...

”Miten löytää Se oikea?” -kysymys pyörii varmasti aika-ajoin monen yrittäjän ja elinkeinonharjoittajan mielessä. Ei, nyt en tarkoita sitä klassista parinhakukysymystä, vaan ajatusta syvemmän liiketoimintakumppanuuden muodostamisesta toisen yrityksen kanssa. Paljon puhutaan ”Business Partnereista” ja ”Partneruudesta”, mutta mitä se oikein tarkoittaa? Mitä moinen titteli Lontoon kielellä oikein vaatii yritystoiminnassa? Aion ottaa selvää.

Ajatus Business Partner -olemuksen selvittämisestä syntyi seuraamalla Talentreen ja Data Group Kuopion yhteistyötä, jota voisi kuvailla juuri tuoksi syväksi kumppanuudeksi – ja niin kuvaavat yritykset itsekin. Yhteisten asiakasprojektien myötä Talentree ja Data Group Kuopio löysivät toisensa ja muodostavat nykyisin molemminpuolisen asiakassuhteen. Viimeisimpänä yritykset ovat työskennelleet yhdessä Data Group Kuopion laadunhallintajärjestelmän kehittämisprojektissa, jonka tuloksena DG Kuopio sai ISO 9001-laatusertifikaatin kesällä 2014.

 Päästäkseni todellisen Business Partneruuden jäljille, jututin Talentreen Suvia (von Beckeriä) ja Data Groupin toimitusjohtaja Eric Valtaa sekä Janne Martikaista, joka vastaa DG-tukipalvelun työnjohdosta toimien myös vastuullisena laatujärjestelmän rakentamisessa.

Löysin kuusi keskeistä tekijää, joiden avulla voi tunnistaa todellisen ja sen oikean liiketoimintakumppanin. 

1. Tahtotila

Yritysten motivaatio tulee olla samalla tasolla ja yhteiset päämäärät selkeästi asetettu. Lisäksi halu edistää molemminpuolista taloudellista hyvinvointia on Business Partneruuden edellytys. Vaikka jossakin vaiheessa tuntuisikin, että haluaisi paiskata hanskat tiskiin, yhteinen tahtotila ja vastuu toisesta auttavat saamaan asiat päätökseen. Suvi korostaakin, että DG:n kanssa aikataulut ovat aina pitäneet kunnianhimoisesta projektiaikataulusta huolimatta, mikä on yksi osoitus yhteisestä tahtotilasta. Tästä kielii myös se, että DG palkkasi kokonaan yhden henkilön (Jannen) hoitamaan ja koordinoimaan laatuprojektia. Lisäksi yrityksen henkilöstö on vahvasti sitoutunut projektiin, mistä Suvi kiitteleekin.

2. Aktiivinen ja avoin vuorovaikutus

 Janne nostaa esille, kuinka tärkeää on ollut saada yhteistyökumppani kiinni, kiireellisissäkin asioissa. Näin ollen projektin rattaat ovat pysyneet pyörimässä, eikä aikaa kulu yksittäisten asioiden setvimiseen. Vaikka yritykset eivät päivittäin työskentele toistensa kanssa, tulee niiden kuitenkin informoida avoimesti toisiaan projektin etenemisestä yhteisten tapaamisten välissä. Suvi kertoo myös, että matala kynnys ottaa yhteyttä helpottaa vuorovaikutusta ja auttaa omalta osaltaan projektin etenemistä.

3. Yrityskemiat

Kuten ihmissuhteissa, on myös yritysten välinen kemia tärkeää. Eric mainitsee, että Talentreen kanssa on ollut mukava tehdä töitä ja asiat ovat menneet kivuttomasti eteenpäin. Molempien yritysten toiminta on rentoa; ihminen työskentelee aidosti ihmisen kanssa. Henkilösuhteet ovatkin suuressa roolissa yrityskemioiden muodostumisessa. Suvin mukaan Talentreen ja Data Groupin toimintatavat ovat samalla aaltopituudella ja työnteon lomassa huumorikin voi kukkia.

4. Luottamus

 Edellä mainitsemani kohdat sekä vaativat luottamusta että luovat sitä yritysten välille. Vaikka luottamus kuulostaa itsestään selvältä, ei se sitä aina ole. Ericin mukaan syvempi yhteistyö vaatii osakseen luottamussuhdetta ja luottamista myös siihen, että yrityskumppanilta löytyy tarvittava osaaminen. Luottamuksen muodostuminen ei tapahdu hetkessä, vaan se vaatii osapuolilta panostamista yhteistyöhön ajan kuluessa.

 5. Palautteenanto

 Kuinka viedä toimintaa eteenpäin, kun ei tiedä missä parantaa tai mitä tehdä toisin? Suvi kuvaa projektia Data Groupin kanssa ”rakentavaksi kehittämiseksi”, missä molemmin puolin on annettu vinkkejä toisille esimerkiksi toimintatapojen kehittämisestä. Vaikka Talentree on toiminut projektissa laatujärjestelmän rakentamisasiantuntijana eli ”opettajana”, näkee Eric tärkeänä palautteenannon myös ”oppilaan” suunnalta. Näin voidaan varmistaa se, että jatkuva kehittyminen mahdollistuu. (Kurkkaa Talentreen arvot)

 6. Yhteiskehittäminen

 Hedelmällisintä syvällisessä liiketoimintakumppanuudessa lienee yhdessä kehittyneet ajatukset ja toimintatavat. Suvi mainitseekin, että on saanut uusia, oivaltavia työkaluja Jannelta konsultin työhönsä. Yhteistyön tuloksena Talentree otti esimerkiksi käyttöönsä DG:n kehittämän laatukyselyn. Eric kuvaakin toimintaa ”molemminpuoliseksi tippien vaihdoksi”. Yhteiskehittämisessä lienee keskeistä spontaani ”miksei, kokeillaan”-asenne, jonka tuloksena toiminta kehittyy seuraavalle tasolle.

Jälkikäteen kun katsoo tuota listaa, voi todeta, että samat elementit taitavat vallita yksityiselämässäkin. Toisaalta Business Partneruudessa on se erilainen puoli, että ”niitä oikeita” voi ja pitääkin olla useampia.

Ihanaa syksyn jatkoa toivottelee kummioppilas Ilona

Syksy tarjoaa uusia yritystukia kasvua vauhdittamaan

Kulunut vuosi on ollut - edelleen - monille yrityksille vaikea. Pitkään jatkunut talouden matalasuhdanne sai esimerkiksi kauppakamarin toimitusjohtajan Risto E.J. Penttilän tekemään suoran vertauksen 1990-lamaan (Kauppakamarin Päättäjäpäivät 15.8.2014 Kuopiossa). Nyt ollaan hänen mukaansa yhtä pahassa jamassa.

Myös yritystukirintamalla on ollut välivuoden makua, etenkin pk-yrityksille tarjottavien tukien suhteen. Tähän on vaikuttanut niin EU-ohjelmakausien vaihdos kuin tietyt lakimuutoksetkin. Vanhoja toimintamalleja (kuten ELY:n tuotteistetut asiantuntijapalvelut) on ajettu alas jo jonkun aikaa, ja uusien ylösajo on ottanut aikansa. Tämä on tietysti ymmärrettävääkin.

Nyt näkyy kuitenkin valoa tunnelin päässä, ainakin tukien suhteen. Ja tukien avullahan voi saada lisäboostia kasvuun. Tarjolla on kaksikin erittäin potentiaalista instrumenttia, jotka tukevat monipuolisesti kasvuhaluisen yrityksen kehitystyötä.

Team Finland Explorer -rahoitus on tarkoitettu kansainvälistymisen tukemiseen. Tuki kohdistetaan asiantuntijapalveluiden hankintaan ja on suuruudeltaan 50%. Hankkeen koon alaraja on 8000€, ylärajan määrittelee saatujen de minimis -tukien määrä. Huomionarvoista on, että kyseessä on Tekesin täsmälääke, jota voi hakea vain vuoden 2014 loppuun. Niin ikään kannattaa huomioida, että tuki sopii myös suuryrityksille!

Yritystenkehittämispalvelut.fi on uusi tukiportaali, joka avautui yritysten käyttöön juuri äskettäin. Kuten sivustolla sanotaan, "nämä ELY-keskusten uudet palvelut tarjoavat Suomen johtavien asiantuntijoiden apua sekä räätälöityjä ja kustannustehokkaita palveluita pk-yrityksille, jotka haluavat kehittää liiketoimintaansa, kasvaa, uudistua ja kansainvälistyä." Tarjolla on alkuvaiheessa kaksi vaihtoehtoa (Analyysi ja Konsultointi), joiden kautta lisäkäsiä kehittämiseen voi saada 75-80% tuella.

• Analyysi on 1-2 päivän kestoinen palvelu, jossa tehdään yrityksen nykytila-analyysi, määritellään yhdessä pitkän tähtäimen tahtotila, ja luodaan kehittämissuunnitelma tahtotilan saavuttanimiseksi. Analyysipalvelun tuettu hinta asiakkaalle on 220€/pvä (+alv).
• Konsultointi on osa-alue, joka on tarkoitettu kehittämishaluisille yrityksille hieman pidempään kehittämisprojektiin (max 15pv kolmen vuoden aikana). Palvelut on jaettu kuuteen osa-alueeseen, joista valitaan yrityksen tarpeeseen parhaiten soveltuva teema. Konsultointipalvelun tuettu hinta asiakkaalle on 300€/pvä (+alv).

Portaalin kautta asiakas voi tutkia itselleen sopivia palveluita, etsiä itselleen sopivan kehittämskumppanin erillisen puitejärjestelyn kautta valikoituneista asiantuntijoista ja syöttää hakemuksen. Prosessi on tehty erityisen suoraviivaiseksi ja helpoksi! 

Kannattaa tutkia, mikä tukimuoto palvelisi parhaiten Sinun yritystäsi! Ja jos yllä mainitut instrumentit - tai jotkut muut kehittämistuet - kiinnostavat, autamme mielellämme asian pähkäilyssä! Olemme ilolla apuna niin hankkeistuksessa kuin varsinaisen hankkeen toteuttamisessakin. Nyt on mitä parhain hetki luoda pohja tulevien vuosien kasvutarinoille.

Syysterveisin,

Antti 

Kesäharjoittelijan näkökulma: Tutkimusretkellä konsulttimaailmassa

Niin vierähti taas yksi lukuvuosi hallintotieteen opiskelijan elämässä ja äkkiä olikin kesäkuu. Kesälaitumet kutsuivat Tampereelta Kuopioon ja harjoittelu Talentreen palveluksessa oli alkamassa. Pian löysinkin itseni istumasta yrityksen kuukausipalaverissa, ympärilläni monia uusia, iloisia kasvoja. Puhuttiin triathlonista ja jalkapallosta. Ja lähestyvistä Kesäpäivistä. Mutta puhuttiin siellä painavaa asiaakin. Jokainen kertoi vuorollaan meneillään olevista projekteistaan ja niiden edistymisestä. Sitä sitten peilattiin asetettuihin tavoitteisiin ja kukin arvioi omaa suoriutumistaan. Mikäli tavoitteisiin oli mielestään päässyt, sai lisätä uuden Lego-palikan Suomen paras työpaikka -nimiseen rakennelmaan. Heti tuli tunne, että tässä porukassa on sitä jotain.



Kuluneiden viikkojen aikana olen saanut olla mukana jos jonkinlaisissa asiakasprojekteissa ja uutta kokemusta on karttunut enemmän kuin osasin etukäteen aavistaakaan. Itselleni parasta antia on ollut kun koulun penkillä päntätty teoria on alkanut saada lihaa luidensa ympärille. Ahaa-elämyksiä toisensa perään. Tenttikirjoissa usein vilahtelevat visiot, missiot ja organisaation arvot vilahtelevat täällä ihan yhtä tiuhaan, mutta käytännön työssä ne eivät enää olekaan taivaanrannan maalailua vaan niillä on ihan oikeasti merkitystä. Ai kenelle vai, kysyy epäilevä blogin lukija. Minä sanoisin, että ihan joka ikiselle osaselle organisaatiossa. Oli se sitten miten suuri tai pieni tahansa.

Yksi merkittävimmistä oppimistani asioista on se, että vakaviakin asioita voidaan tehdä hauskalla tavalla ja silti tehokkaasti ja tuloksellisesti. Vai sanoisinko, että jopa tehokkaammin ja tuloksellisemmin pilke silmäkulmassa kuin vakavalla naamalla. On ollut päiviä kun vatsalihakset ovat huutaneet hoosiannaa ja avokonttorissa töitään pakertaneet ovat varmaan hiljaa mielessään toivoneet kokoushuoneeseen parempaa äänieristystä. Mutta kaiken ilon ja naurunremakan keskellä on muistettava, että johdon strategiapalavereista on vielä pitkä matka siihen, että koko henkilöstö saadaan uskomaan yhteisiin päämääriin ja tavoittelemaan niitä yhdessä rintamassa. Tähän ei riitä powerpoint-kooste strategiatyön tuloksista firman pikkujouluissa vaan tarvitaan paljon paljon enemmän. Oma näkemykseni on, että kun tietoa ennemmin jaetaan kuin pantataan, päästään asioissa jo huimasti eteenpäin!



Kuukausi on vierähtänyt ja lienee aika arvioida omaa suoriutumistani. Ensimmäiset tavoitteeni olivat oppia jotakin itselleni aivan uutta, auttaa kesäkollegoitani heidän työssään ja samalla myös tutustua heihin vähän paremmin. Hyvillä mielin voin todeta, että olen Lego-palikkani ansainnut!

Muistetaanhan makoilla riippumatossa ja nauttia kesästä nyt kun se vihdoinkin saapui!

Terkuin,

Kesäharjoittelija Marianna

Yrityskulttuuri ja arvot pitkospuina tulevaisuuteen

Culture eats strategy for breakfast, sanotaan. Ylevän kuuloinen lause, jota on helppo toistella. Yleensä sillä saa tilanteessa kuin tilanteessa osakseen valistuneen näköisiä katseita ja hyväksyvää nyökkäilyä. Ja pakkohan se on kuulijan nyökkäilläkin, kun yrityskulttuurista puhutaan. Kukaan täysipäinen tuskin uskaltaa se merkitystä kyseenalaistaa.

Mutta mistä yrityskulttuuri sitten muodostuu – mitä se se ihan oikeasti tarkoittaa? Määritelmiä on varmasti yhtä monia kuin on maailmassa johtamisen asiantuntijoita, mutta itse tykkään tästä:

yrityskulttuuri = arvot X niiden toteutuminen käytännössä

Paperilla siis helppo nakki. Luodaan vain haluamamme arvot ja sitten toimitaan niiden mukaan. Yrityskulttuuri vahvistuu ja popsii strategian aamupalaksi, pekonin ja sopivan kypsän munan kera. Ja yrityksen voittokulku on yhtä varma kuin Brasilian sambaisa saaga kohta alkavissa karkeloissa.

Paha vaan, kun nuo arvotkaan eivät ole ihan pala kakkua. Niistä toki puhutaan. Ja niitä työstetään. Niistä tehdään huoneentauluja ja niitä käytetään puhtoisen brändin julkisina esitaistelijoina. Niille pyhitetään omia workshoppeja ja kokonaisia tyhy-päiviä. Ja tunnustan auliisti: oma ammattikuntani on asiassa usein takapiruna. Silti asia jää liian usein pelkiksi kultareunaisiksi lauseiksi, joiden yhteys tosielämään on rajallinen kuin futurologien villeimmät visiot.

Kaikesta tästä huolimatta uskon huolella yhdessä mietittyjen - ja jalkautettujen - arvojen voimaan kuin vuoreen. Toimintaympäristö muuttuu niin nopeasti, että yrityksellä on oltava jotakin, jonka varaan nojata. Arvojen kautta rakentuva vahva yrityskulttuuri on hyvä selkänoja, jos mikä. Kyllä strategiaakin tarvitaan (enkä sano näin vain siksi, että olen strategiakonsultti), mutta ilman sopivaa alustaa sekin on vain jono bittejä verkkolevyn nurkalla.

Yrityskulttuurikaan ei kuitenkaan vielä riitä, vaan tarvitaan yhteinen maali – siis semmoinen kiihoke, jonka saavuttamiseen kaikki voivat sydämestään sitoutua, ja jonka ääneen lausuminenkin saa olon tuntumaan hyvältä. Meillä se on ”Suomen paras työpaikka, joka oman esimerkkinsä kautta toimii alan suunnannäyttäjänä”. Uskomme, että se pitää sisällään ne asiat, jotka varmistavat myös liiketoiminnallisen menestyksen. Ensiksikin meillä pitää olla kyky houkutella parhaat tekijät. Sitten meidän pitää pystyä auttamaan heitä siinä, että he voivat kasvaa ammatillisesti ja toteuttaa näin kunnianhimoaan. Ja mikä on kunnianhimoiselle ammattilaiselle paras palkinto työstä? Tyytyväinen asiakas. Uskon, että yhtälö toimii. Toki visio on avattu myös konkreettisiksi lähitulevaisuuden tavoitteiksi, mutta se iso, ehkä eteerinenkin pilvi kaiken yllä on tuo edellä mainittu. Jos tähtäät kuuhun, mutta ammut ohi, päädyt silti tähtien joukkoon.

Sitten on vielä viimeisin, mutta samalla ehkä kaikista voimallisin: missio. Se on meidän perustehtävämme, olemassa olomme syy; oikeutuksemme olla, kehittyä ja nauttia matkasta. Meidän missiomme on tämä: ”Talentree on yrityskasvattamo. Meidän tehtävämme on auttaa asiakkaitamme kasvamaan ja kehittymään.”

Minulle – meille – tämä on se iso suunta, jättimäinen nuoli, jonka mukana kuljemme kohti visiotamme. Tuon ison nuolen sisällä on pakko hakea oikeita koordinaatteja koko ajan, asiakkaan viestejä kuunnellen. Siinä tarvitaan ketterää ja dynaamista strategiaa sekä liiketoimintamallin alituista kehittämistä, jopa kyseenalaistamista. Se miten organisoidumme, palvelee missiotamme. Ei toisin päin.

Olemme miettineet pitkään ja hartaasti, miten saisimme tämän koko paketin yhteen. Miten saisimme nivottua arvomme (positiivisuus, vastuullisuus, elämän tasapaino, asiakkaan menestyminen, jatkuva kehittyminen), missiomme ja visiomme yhdeksi kokonaisuudeksi, josta jokainen voisi hakea tarttumapinnan? Onneksi apuun tuli todellinen ammattilainen, Antti Karppinen. Teimme yhdessä kuvan, fiilistaulun, joka meille edustaa sitä tunnetilaa ja tulevaisuutta, jonka näemme tavoittelemisen arvoisena. Jos suunta on joskus hukassa, kuvasta pitäisi löytyä jälleen oikea polku. Tarkoituksena onkin tehdä kuvasta toimiston seinälle kanvaasi, jonka neliöpinta-ala lähestulkoon vetää vertoja töölöläiselle perusyksiölle. Kuva on vielä stilisointia varten valmis, mutta tästä saa jo ajatuksen… (klikkaa isommaksi!)




Jack Welch puhuu kirjassaan Winning strategiasta näin: ”In real life, strategy is actually very straightforward. You pick a general direction and implement as hell”. Hyvähän se on sanoa, voisi ajatella: GE:n kaltaisen multikorporaation muskeleilla tuo on varmaan ollut kohtuullisen helppoa. Mutta on tuossa paljon viisauttakin, myös meille pienemmille yrityksille ja yrittäjille. Kun perussuunta on tiedossa – ja kaikilla sukset samaan suuntaan – voittajamuuvit ovat lopulta niitä, jotka nähdään käytännössä, ei paperilla. Arvot ja niistä kumpuava yrityskulttuuri toimivat mainioina pitkospuina kohti menestystä.

Blogiterveisin,

Antti

Toimitusjohtajaa lomittamassa -iloa, hyötyä ja tehokasta kehittämistä

Mitä tapahtuu, kun Talentreen konsultti Antti (Huuskonen) hyppää pariksi viikoksi pohjoissavolaisen koneistamon toimitusjohtajan saappaisiin? Vaikka tämä saattaa kuulostaa siltä, että kaikki katastrofin ainekset ovat kasassa, on Tehokoneistus Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Koivistoinen palannut lomaltaan hymyssä suin. Myös Antti myhäilee tyytyväisyyttään, sillä onhan hän saanut kokemusta oikeista ”TJ”:n hommista ja suoriutunut niistä mallikkaasti. 

Hieman taustaa sille, miksi ja miten tähän tilanteeseen on päädytty. Koska metalli- ja konepajateollisuus on hyvin suhdanneherkkä, tulee alalla toimivan yrityksen olla jatkuvasti valppaana selviytyäkseen kilpailuilla markkinoilla. Tämä vaatii yritykseltä ennen kaikkea kilpailukykyistä osaamista sekä toimintakykyä, jonka ylläpitäminen vaatii paljon työtä. Tämän seurauksena myös Tehokoneistuksen toimitusjohtaja Kimmo Koivistoinen totesi, että huili toimitusjohtajan hommista tekisi hyvää. Arjen toimintojen pyörittämisen lisäksi yrityksen tavoitteena on ollut päivittää laatujärjestelmä, joka paitsi selkeyttäisi ja tehostaisi yrityksen sisäisiä prosesseja, olisi myös helppo viestiä ulospäin niin sidosryhmille ja asiakkaillekin.

 Tehokoneistus ja Talentree ovat aiempien yhteisten projektien myötä syventäneet suhteitaan ja näin myös päätettiin laatujärjestelmän päivittämisestä. Tämän jälkeen idea toimitusjohtajan lomittamisesta nousi keskusteluissa esiin. Yritysten intressit kohtasivat ja modernina konsulttitoimistona tunnettu Talentree näki ainutlaatuisen tilaisuuden hyödyntää toimitusjohtajan tuuraaminen osana laatujärjestelmän päivittämisprojektia. Sokerina pohjalla oli vielä Talentreen Antti, joka koulutukseltaan, aiemmalta työkokemukseltaan ja jopa harrastuksiltaan istui täydellisesti konepajateollisuuteen ulkoistettavaksi toimariksi.   

Antin mukaan jalkautuminen yritykseen, henkilöstöön tutustuminen ja arjen toimintojen tekeminen auttaa merkittävästi laatujärjestelmän päivityksessä, sillä tämän avulla voidaan aidosti ymmärtää yrityksen prosesseja, rakentaa luottamusta ja uudelleenorganisoida yrityksen toimintoja. Myös Koivistoinen näkee ulkopuolisen näkemyksen arvokkaana oman toiminnan kehittämiseksi. Haastavinta lomittamisessa on hypätä liikkuvaan junaan kesken kaiken. Tämän vuoksi tehtävien rajaaminen, henkilöstön apu ja avoin viestintä toimintatavoista on tärkeää. Ennen lomituksen alkua Antti sai muutaman päivän seurata Koivistoisen työtä, mikä auttoi tulevan tehtävänkuvan hahmottamisessa.  

Molempien herrojen mukaan molemminpuolinen luottamus ja kokemus toimialasta ovat tärkeitä tekijöitä toimitusjohtajan lomituksessa. Lisäksi Koivistoinen mainitsee, että ”innostunut asenne, mitä Antilla on, ei haittaa yhtään”. Myös henkilöstölle tulisi hyvissä ajoin informoida mahdollisimman läpinäkyvästi uudesta tulokkaasta, jotta turhaa spekulaatiota ei lähde liikkeelle. Tehokoneistuksen henkilöstö ottikin Antin positiivisesti ja ”asiallisesti huumorilla” vastaan.

Koivistoinen näkee, että vastaava ulkoistuspalvelu on hyödyllinen etenkin pienille organisaatioille, joilla ei ole yrityksen sisäisiä resursseja riittävästi. Koska Talentreen vahvuutena ovat eri alojen ammattilaiset, onnistui hyppääminen Tehokoneistuksen toimitusjohtajan lainasaappaisiin sujuvasti ja tuleva laatujärjestelmäkin sai sitoutuneen henkilökunnan taakseen. Lopputulemana tapahtui siis kaikkea hyvää. Lisäksi Antti sai uuden lempinimen: TJ- Huuskonen.

Edellä kuvattu case-tapaus on elävän elämän esimerkki siitä, miten asiakasta kuuntelemalla voidaan tuoda yllättävääkin lisäarvoa ja helpotusta yritysten jokapäiväiseen toimintaan: varovaisen toiveikkaasta puolivitsistä kehkeytyi menestyksekäs tarina, jonka kaiut näkyvät molempien yritysten toiminnassa vielä pitkään.



Kesäisin terveisin toimittajan lakki päässä,


kummioppilas Ilona

It is totally Up to you!

Tättärää, taas tapahtuu! Kuopio ES järjestää huomenna tiistaina Finnkino Scalan yläkerroksessa järjestyksessä toisen peräkkäisen Up to you-tapahtuman, joka on suunnattu kaikille yrittäjille ja sellaiseksi mieliville, kiinnostuneille ja muille, jotka aavistelisivat elämän suunnan olevan itsestä kiinni!

Talentree oli jo viime vuonna mukana ensimmäistä kertaa järjestetyssä Up to you-tapahtumassa yhteistyökumppanin roolissa. Olimme etuoikeutettuja tarjoamaan liikeideakilpailun voittajalle pääpalkintona konsultointia ja osallistumisen keväiseen Talentreen TJ-kouluun. Allekirjoittanut oli myös Talentreen edustajana paikan päällä ja tuomaristossa. Voittajaporukan kokemuksista kirjoitettiin lyhyt lokikirjoituskin.

 Hyvin sujuneen päivän aikana kuulin inspiroivia bisnesideoita, juttelin mielenkiintoisten yrittäjänalkujen kanssa ja kuulin urallaan jo pidemmälle edenneitä puhujia. Kun meitä pyydettiin tänä vuonna mukaan koko vuoden yhteistyökumppaneiksi, ei tarvinnut kahdesti miettiä! Wau!

Kuopio ES tekee mielestäni äärimmäisen tärkeää työtä ja vaikuttamista yrittäjyysmyönteisyyden ja etenkin uskalluksen levittämisessä. Jos miettii aloittavan yrittäjän mielenmaisemaa, oli idea sitten miten loistava tahansa, niin yksin ei pärjää sitten millään! Oman mielen pelot, uskomukset, epätietoisuus ja demonit voivat pahimmassa tapauksessa torpata toiminnan ennen alkujaan. Siksi tarvitaan kannustusta, muita ideaan uskovia ja hyväntahtoisesti sparraavia ja tukevia tahoja. Kun idea saa tuulta siipiensä alle ja omistajat uskoa yritykseensä, kuka tietää millaiseen kukoistukseen ja kasvuun pieni verso lähteekään!

Talentree haluaa olla tukena kasvuyritysten kaikissa vaiheissa; tukemassa, sparraamassa ja auttamassa asiantuntemuksellaan pahimmista karikoista. Mekin olemme aloittaneet tyhjästä, yhden miehen vuokrahuonetoimistosta, ja siitä pikkuhiljaa kasvaneet reilun 10 henkeä työllistäväksi yrityskasvattamoksi. Kasvuyrittäjää tai sellaiseksi aikovaa ymmärtää parhaiten toinen samanlainen.

Kuva täältä.

Kun tänä vuonna olemme taas mukana tapahtumassa, pohdimme mikä hyödyttäisi aloittavaa, innokasta yrittäjää alkutaipaleellaan kaikkein eniten? Pääpalkinnoksi Talentree tarjoaakin Start Up!-kisan voittajaporukalle 3x2h yrityskohtaista konsultointia, jonka tarkoituksena on sparrata voittajan liikeideaa kohti menestystä. Konsultoinnin aihe päätetään voittajan liiketoiminnan tarpeen mukaan.

Lisäksi voittajaidea saa tiimistään yhdelle jäsenelle osallistumisen keväällä lanseerattavaan Talentreen huippumyyntivalmennukseen. Koulutus käsittelee myynnin kehittämistä ja myynnin johtamista monelta näkökannalta ja tarjoaa tehokkaan tuen tuoreen liikeidean myynnille ja kaupallistamiselle. Koulutukseen tulee yritysten edustajia kattavasti eri toimialoilta, eli koulutus on samalla myös oiva paikka myös verkostoitumiseen.

Tulkaa tiistaina ständille moikkaamaan ja yhteyttä saa ottaa muutenkin! Yrittäminen on itsestä kiinni :)


 Innostavin terveisin,

 Suvi von Becker

HR – Huuhaata vai euroja viivan alle?

Olipa kerran organisaatio. Aivan normaali. Kasvutavoitteineen ja -kipuineen. Normaalin arkisähellyksen kanssa eläen, onnistuen ja epäonnistuen. Ja olipa kerran johtaja, joka mietti, että ”jotain tarttis tehdä.”

Yksi tapa varmistaa yrityksen menestys ja tehdä sitä kuuluisaa ”jotain”, on ottaa yrityksen HR-toiminnot tarkastelun alle. Olethan huomioinut mm. nämä:

• Yhden virherekrytoinnin kustannus on jopa 40 % henkilön vuosipalkasta.
• Yhden sairauspäivän hinta on jopa 350 €.
• Yksi eläköityminen voi maksaa satojatuhansia euroja.
• Yrityksen edustaja on henkilökohtaisesti vastuussa YT-lain noudattamatta jättämisestä ja voidaan tuomita rangaistukseen rikoslain nojalla.
• Henkilöstöasioiden laiminlyönnin hinta on tuntikausia turhaan käytettyä työaikaa, virheitä, tyytymättömiä asiakkaita, maineen menetystä, turhautumista, työpahoinvointia jne.

Henkilöstöön liittyvät kustannukset palkkakustannusten lisäksi ovat usein piilokustannuksia, joita yrityksissä ei varsinaisesti seurata. Ja myönnettävä on, että näiden kustannusten hallinta ja ohjailu voi olla haastavaa jo ihan hahmottamismielessä. Otetaan esimerkiksi sairauspäivä. Palkkakustannus on vielä helposti todennettavissa, kuten myös työterveyslääkärin veloittama hinta. Jos palkataan sijainen, pystytään kertomaan kustannus. Hieman haasteellisemmalle alueelle mennään, kun otetaan tarkasteluun esimerkiksi menetetyn työajan arvo. Tai vaikkapa sijaisen vaillinaisesta perehdytyksestä johtuvan virheen hinta. Entäpä kustannukset projektin viivästymisestä? Tai siitä, että sairaslomalla olija tekee töitä hädissään kotoa käsin ja pidentää parantumistaan?

Kuva: Talentreen oma poppoo oppimassa. HR-manageri tyytyväisenä etualalla.

Esimerkkejä samanlaisista piiloutuvista ja kertautuvista kustannuksista on jokaisessa henkilöstöön liittyvässä toiminnossa ja prosessissa. Tämän vuoksi uskonkin siihen, että henkilöstöön liittyviin toimintoihin tulisi luoda mittarit ja seurantamenetelmät aivan kuten mihin tahansa muuhunkin toimintoon myynnistä tuotantoon. HR-toimintojen tulosta ja tehokkuutta voi ja pitää mitata tulosvastuullisena yksikkönä.

Liikkeelle voi lähteä tutustumalla esimerkiksi Tukholman yliopiston tohtorin ja dosentin Paula Liukkosen ajatuksiin ja malleihin siitä, kuinka omaan henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja mitataan ja seurataan selkeästi ja helppojen työkalujen avulla.

http://www.paula-liukkonen.se/fi-utbildningsmat.htm

Käy myös testaamassa pika-analyysilla oman organisaatiosi HR-kunto:

https://digiumenterprise.com/answer/?sid=1161734&chk=33KQ4QJB

Pääsetkö puhtain paperein kesälaitumille? :)

Mittaroivin terveisin

Susanna

HR Manager
Talentree Oy