”Strateginen hyvinvointi on se osa työhyvinvointia, jolla on
merkitystä organisaation tuloksellisuuden kannalta. Strategisen hyvinvoinnin
johtaminen kattaa kaikki ne yrityksen tai muun organisaation toiminnot
(strateginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen, esimiestoiminta,
työterveyshuolto), joilla vaikutetaan strategiseen hyvinvointiin.” Näillä
sanoilla avattiin Pohjois-Savon Henry ry:n alueverkoston tilaisuus strategisen
hyvinvoinnin tutkijan, filosofian tohtori Ossi Auran toimesta 5.10.2015. Miksi
strategisesta hyvinvoinnista puhutaan, mitä hyötyä siitä on yrityksille? Koko
Auran puheenvuoron punaisena lankana oli se ajatus, että strategisen hyvinvoinnin
johtaminen vaikuttaa henkilöstötuottavuuteen, joka taas vaikuttaa yrityksen
tuloksellisuuteen, kannattavuuteen ja kokonaistuottavuuteen.
Omakohtaisia kokemuksia työhyvinvointiasioihin liittyen on
tullut mm. työterveyshuollon kanssa tehtävän yhteistyön, erilaisten
työyhteisökyselyiden ja kehityskeskustelujen kautta. Myös työyhteisöjen virkistyspäivät
ovat usein hyviä työhyvinvoinnin ja työyhteisön hengen nostatustilaisuuksia.
Ovatko ne olleet strategisen hyvinvoinnin johtamisen tavoitteellista toimintaa,
vai työyhteisön toimintaan kuuluvia asioita, joita tyypillisesti kaikissa
yrityksissä harjoitetaan, koska niitä kuuluu harjoittaa? Varmaan molempia.
Kriittisenä tavoitteena työhyvinvointi?
Ei ole itsestään selvää että yritykset oikeasti ja aidosti
panostavat strategiseen hyvinvointiin toiminnassaan. Strategisen hyvinvoinnin
johtaminen Suomessa 2009-2014 –tutkimussarjan tulosten perusteella vain noin 11
% yrityksistä osoittavat paljon huomiota työhyvinvointiin johdon
strategiatyössä. (Aura, Ahonen, Hussi, Ilmarinen 2014). Merkillepantavaa on se,
ettei kovin suurta eroa yritysten välillä ole, olipa sitten kyseessä alle 50
henkilöä työllistävä yritys, tai yli 250 henkilöä työllistävä yritys. Lähtökohtaisesti kun johto panostaa
työhyvinvointiin strategiatyössä, saavutetaan parempia tuloksia taloudessa,
ilmapiirissä, osaamisessa ja esimiestyössä. Tätä kautta tulokset heijastuvat
myös talouteen ja yrityksen menestymiseen. Miksi yrityksissä ei sitten
panosteta strategiseen hyvinvoinnin johtamiseen tarpeeksi? Ehkä vielä tässä
vaiheessa ei nähdä suoranaisesti työhyvinvoinnin talousvaikutuksia riittävän
hyvin. Tai sitten puuttuvat mittarit ja työkalut. Miten voidaan mitata
työhyvinvoinnin vaikutuksia taloudellisesta näkökulmasta? Ei voida mitata jos ei ole asetettu
tavoitteita ja seurantaakaan. Tutkimustulokset kuitenkin puhuvat puolestaan,
työhyvinvointiin kannattaa panostaa!
Itse olen törmännyt siihen, että moni yritys tyytyy
sairauspoissaolojen (sairauspoissaoloprosentin) tarkasteluun työhyvinvointiin
liittyvässä tarkastelussa. Mitä se oikeastaan kertoo? Se kertoo faktatietoa
siitä, kuinka paljon henkilökunta on ollut pois töistä sairausloman takia,
mutta tätä kautta ei päästä käsiksi niihin syihin, mihin pitäisi pystyä
vaikuttamaan sairauspoissaolojen vähentämiseksi tai työhyvinvoinnin
lisäämiseksi. Ehkä tämä kielii siitä, että sairauspoissaolot ovat sellainen
asia mikä on helposti mitattavissa, ja näin ollen looginen tapa tuoda esille
konkreettista tietoa. Moni muu työhyvinvointiin liittyvä asia ei ole niin helposti
mitattavissa.
Tunneälyä työkalupakkiin
Hyvä taloudellinen tulos ja henkilöstön tyytyväisyys ovat
yhteydessä henkilöstötuottavuuteen. Henkilöstötuottavuus tarkoittaa ihmisten
kyvykkyyttä tehokkaaseen ja tuottavaan työhön. Henkilöstötuottavuus koostuu
työkyvystä, osaamisesta ja motivaatiosta. Esimiestyön on osoitettu vaikuttavan
henkilöstötuottavuuteen, se joko nostaa tai laskee sitä. Esimiestyössä tärkeää
on asiaosaamisen lisäksi tunneosaaminen, ”leadership-management”. Tämä
osaamisalue erityisesti vaikuttaa tutkimusten mukaan tukevasti
henkilöstötuottavuuteen. Henkilöstötuottavuus puolestaan lisää liiketoiminnan
tulosta. (Aura, Ahonen, Hussi, Ilmarinen 2014).
Työkyky, osaaminen ja motivaatio ruokkivat toinen toistaan,
mutta motivaatio lienee näistä se mutkikkain ”säädettävä” tekijä. Kuka
motivoituu mistäkin ja mitkä asiat ovat kullekin tärkeitä työssä? Tässä
pähkinää purtavaksi esimiestyötä ja henkilöstötyötä tekeville. Mm.
kehityskeskustelut tarjoavat oivan mahdollisuuden tarkastella syvällisemmin
työntekijän suhtautumista työhön. Itse olen ollut mukana toteuttamassa
kehityskeskusteluita, joissa keskityttiin tarkastelemaan mikä on kullekin
henkilölle merkityksellistä työssä. Onko se palkkaus, työkaverit tai vaikka
työn sisältö? Nämä asiat merkitsevät eri ihmisille eri asioita. Tälläkin kertaa
tultiin siihen tulokseen, ettei palkkaus ole läheskään kaikille tärkein
motivaatiotekijä työssä. Esimerkiksi hyvät henkilösuhteet niin työkavereihin
kuin esimiehiinkin päin oli monelle paljon tärkeämpää. Hyvät henkilösuhteet
vaativat hyviä sosiaalisia taitoja ja tunneälyä työpaikalla.
Uusia välineitä hyvinvointiin? Ainakin kehollinen hyvinvointi kasvaa kohisten ja uusia hermoratoja syntyy roppakaupalla. |
Maailma muuttuu joka tapauksessa, oletko kyydissä?
Johtajuutta ja sen haasteita on käsitelty ajankohtaisessa
mediassa viime aikoina paljon. Yhteiskunta ja maailmaa muuttuu,
organisaatioiden ja johtajien täytyy pystyä muuttumaan sen mukana. Myös
henkilöstön pitää pysyä muutoksen mukana vastuullisina toimijoina, mutta
johtaja toimii oman porukkansa suunnan näyttäjänä. Johdon käsissä on
strategisen suunnittelun avaimet. Organisaatioita täytyy pystyä tukemaan
työhyvinvoinnin johtamisen tavoiteasetannassa ja tavoitteiden toteutumisen
seurannassa. Tämä näyttäisi puuttuvan organisaatioiden strategiasuunnittelusta
– työhyvinvoinnille asetetut tavoitteet. Tässäpä palloa kopattavaksi myös meille konsulteille!
Auran tutkimusryhmä haastaa suomalaisia yrityksiä talkoisiin
– Miten saadaan 89 % suomalaisista organisaatioista mukaan johdon strategiatyön
työhyvinvointitalkoisiin?
Linkki tutkimukseen:
Työhyvinvointiterveisin,
Tiina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti