Laatuaika yritykselle kannattaa ISO:sti

Siitä puhutaan, sitä haikaillaan. Sen käyttöönottoa vitkutellaan. Laatujärjestelmien rakentaminen on yhä useamman yrittäjän mielessä. Syykin on selvä: paineita tulee paitsi oman toiminnan kehittämisen, myös asiakkaiden – ja näiden asiakkaiden – suunnalta. Esimerkiksi metalliteollisuudessa on huomattu, että isojen päähankkijoiden laatua tavoitteleva koura ulottuu yritysten arvoketjussa yhä pidemmälle. Ei riitä, että alihankkijalta vaaditaan paljon; myös alihankkijan alihankkijan prosessien jouhevuudesta ollaan kiinnostuneita. Varsinkin kasvutaipaleen alkukiihdytyksen keskellä saattaa kiireisen koneistajan mieltä arveluttaa yhtälö: ISO 9001 = ISO työsarka. Eivätkä muut sertifikaatit taida sen helpommalla irrota.

Kuva: Hydroline-tuotteiden laatua.

Laatujärjestelmän käyttöönotosta on kuitenkin ilmiselviä hyötyjä, siksi se löytyy yhä useammasta yrityksestä. Esimerkiksi Hydroline Oy:llä on ollut sertifioitu laatujärjestelmä (ISO 9001, ISO 14001, OHSAS 18001) käytössään jo pitkään. Parhaillaan on menossa laatujärjestelmän päivittäminen. Mikko Laakkonen, yrityksen business development manager, kertoo, että laatujärjestelmästä on tarkoitus tehdä yhä elimellisempi osa yrityksen ohjausta. Prosessien kuvaaminen ja kehittäminen on välttämätöntä etsittäessä asiakkaalle yhä kustannustehokkaampia kokonaisratkaisuja.

Sama tavoite on Lapinlahden Koneistuksella. Yrityksen laatujärjestelmän sertifioimista ei vielä ole katsottu tarpeelliseksi, mutta toimintakäsikirja on laadittu soveltaen ISO 9001 -vaatimusten mukaiseksi, ja se toimii arjen päivittäisenä ohjenuorana. Mirja Litmanen, yrityksen hallintojohtaja sanoo, että laatujärjestelmä on yrityksessä strategian suora jatke. Siksi sen ylläpito ja päivittäminen, ihan kuten strategiaprosessissakin, on jatkuvaa työtä.

Molemmat yritykset kertovat laatutyön olevan vaivan väärti, mutta kokemuksesta tiedetään, että sen rakentaminen vaatii panostuksia ja totista aivotyötä. Tärkeintä on, ettei järjestelmää rakenneta minkään sertifikaatin vuoksi, vaan aidosti omaa työtä ohjaamaan. Nykyään puhutaankin usein laatujärjestelmän sijaan johtamisjärjestelmästä. Tai kuten kompakti laatuopas ISO 9001 pk-yritykselle – kuinka toimia, asian kiteyttää: laadunhallintajärjestelmä on organisaation tapa johtaa ja ohjata toimintoja, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti asiakasvaatimusten täyttämiseen. 

Kuva: Laadukasta tekemistä Lapinlahden Koneistuksella

Mitä asioita tulisi laatujärjestelmätyötä aloitettaessa ottaa huomioon? Esimerkiksi mainitun ISO 9001:n mukaiseksi rakennettavan laatujärjestelmän ja siihen linkittyvän toimintakäsikirjan tekemiseen liittyy paljon kysymyksiä. Pitäisikö ympäristö-, ja työturvallisuusasiat ottaa mukaan, ikään kuin samalla vaivalla? Tehdäänkö käsikirjan rakenne oman toiminnan ehdoilla, vai mukaillaanko standardia? Kuvataanko oma toiminta ja prosessit juuri sellaisena kuin ne tänä päivänä ovat, vai pitäisikö jo ajatella ensimmäisen kehitysaskeleen jälkeistä tilannetta? Onko standardin seurailu ylipäätään järkevää, vai riittäisikö riisuttu malli?

Kysymyksiä saa ja pitääkin nousta. Keskeistä on kuitenkin oivaltaa, että laatujärjestelmä ei saa olla irrallaan muusta toiminnasta oleva, pimeimmässä kaapissa pölyttymään tuomittu mappi, jonka kytkentä arkitoimintaan on jo katkennut – jos sitä alun perin olikaan. Laatutyön on oltava jatkuva prosessi, joka positiivisella tavalla pakottaa yrityksen toiminnan jatkuvaan ja kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Laatuajatteluun täytyy sitoutua koko organisaation, lattiatasolta ylimpään johtoon. Näin se palkitsee työhön ryhtyjän. Ja sertifikaatti, se on vasta kirsikka kakun päällä. Voittaja on hän, jota varten yritysten toimia loppuviimein aina viilataan: asiakas.

Laatuterveisin,

Antti