Näytetään tekstit, joissa on tunniste idean kaupallistaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste idean kaupallistaminen. Näytä kaikki tekstit

maanantai 7. joulukuuta 2015

Kodin Suvi -Intohimoista, suunniteltua kasvua

Asiakkaan tarinat saavat nyt jatkoa: Onko mahdollista, että samassa paketissa on hersyvä innostuja, idearikas yrittäjä, järjestelmällinen suunnittelija ja vahva liiketoimintaosaaja, joka osaa vielä kaiken lisäksi siivota? Vastaus on: kyllä. Kyllä, jos intohimolle on rakennettu toimiva strategia. Puhtaanapidon ammattilainen, liperiläinen Kodin Suvi –yrityksen yrittäjä,Suvi Toivola kertoo miten se onnistuu.

Yrittämisen halua ei Suvilta ole koskaan puuttunut. Ennen kouluikää oli perustettuna ensimmäinen oma yritys: kioski, joka teki päälle 800 markkaa voittoa limpparilla ja karkilla. Nokkela tyttö laski, että jos limpparia myy kokonaisen mukillisen sijasta puolikkaan hieman edullisemmin, voi myydä suuremmalla volyymilla. Myöhemmin Suvi opiskeli englanninkielisen liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon Joensuussa, vietti pidemmät jaksot ulkomailla opiskellen ja töitä tehden, perusti perheen Liperiin  ja viihtyi viimeiset viisi vuotta EU-hankkeissa projektisihteerinä Joensuun Seudun Kehittämisyhtiössä.



Mielenkiintoisen ja haasteellisen työn ohella Suvi kuitenkin unelmoi jostain omasta. Jostain, jossa saisi hyödyntää omaa osaamista parhaalla mahdollisella tavalla,  olla avuksi ja iloksi ihmisille ja toimistossa istumisen sijaan välillä liikkuakin. Vuonna 2013 Suvi keksi viimein alan, jossa yhdistää kaikki edellä mainitut unelmat. Yrittäjäksi ryhtyminen puhtaanapidon alalle ei ollut loppujen lopuksi kaukaa haettua. Jos katsoo erilaisia työllistymistilastoja, huomaa että puhtaanapidon- ja kotityöpalvelunalalla on alati kasvava työvoimantarve. Trendi tuskin tulee heti muuttumaan, siitä pitää osittain huolen väestön jatkuva vanheneminen.

Kaiken kaikkiaan oman yrityksen perustaminen meni hyvin. Suvin omien sanojen mukaan yritys rakentui ”onnellisten tähtien alla”: Oma paikka kilpaillulla toimialalla, vakituinen asiakaskunta ja toimiva palvelukokonaisuus löytyivät nopeasti  ja alun epävarmuus on vaihtunut selkeisiin suunnitelmiin. Puhtaanapidon ala tarjoaa kustannusten puolesta matalan kynnyksen oman yrityksen perustamiselle koska alkuinvestoinnit ovat verrattain matalat.

Ei voi sanoa, että yrittäjyys olisi ollut Suville kuitenkaan liian helppoa. Intohimo riittää kyllä pitkälle, mutta menestymiseen ja eteenpäin pääsemiseen tarvitaan rutkasti työtä. Suuri työmäärä ei kuitenkaan haittaa, kun työstä nauttii ja suunta on selvillä.

Oman taustan ja osaamisen puolesta Suvi on pärjännyt pitkälle yksin yrityksen suuntaa miettiessä, mutta peiliä kokonaisuuden ja kasvun hallintaan piti etsiä ulkopuolelta. Apua Suvi löysi Elyn puitepalveluiden kautta. Talentreen Antti Haapakorvan kanssa rakennettiin yhdessä strategiaa ja mietittiin oikeita kasvusteppejä. Henkilökemiat kohtasivat ja yhteistyö sujui hyvin. Antti auttoi haastamaan omia näkemyksiä ja rohkaisi tarttumaan tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Ulkopuolinen näkemys vahvisti uskoa siitä, että oikeaan suuntaan ollaan menossa. Toisia yrittäjiä Suvi kannustaakin hyödyntämään tarjottua ulkopuolista apua.  Suvin mukaan: ”Suomessa on hyvät järjestelmät ja tukipilarit yrityksille . Nyt kun on tälläisia resursseja käytettävänä, niin kannattaa tilaisuuteen tarttua. Parhaimmillaan pieni panostus euroissa voi olla suuri potku takapuoleen. Kasvu ei ole pysyvää, jos siihen ei panosta tai tiedä suuntaa mihin mennä.”



Jo alusta alkaen on ollut selvää, että Kodin Suvi ei ole vain yhden naisen yritys vaan tulee työllistämään myös muita.  Parissa vuodessa yritys on kasvanut merkittävästi ja työllistää tällä hetkellä Suvin lisäksi  kolme työntekijää; Ja osaajia tarvitaan kokoajan lisää. Kodin Suvi on halunnut rakentaa alusta saakka hyvän työpaikan, jossa työntekijät eivät ole vain työntekijöitä, vaan tärkeä osa tiimiä ja kokonaisuutta.  Asiakkaat ovat kuitenkin kaiken kivijalka, joita ilman ei olisi yritystä- eikä työpaikkaa niille hyville työntekijöille.


Siitä päästäänkin Suvin toiseen tavoitteeseen: alan imagon kohentamiseen. Kodin Suvi haluaa murtaa paikoin kovin negatiivisia ennakkokäsityksiä toimialaa kohtaan sekä tuoda alalle positiivista virettä ja omalla esimerkillään  rohkaista siivoojia olemaan ylpeitä omasta työstään ja ammatistaan. Suvi toteaa, että siivoustyö on kaikkea muuta kuin p***a duunia. Puhdas ympäristö luo hyvää mieltä, edistää terveyttä ja korostaa esteettisiä arvoja niin kodeissa kuin yrityksissäkin-  ihminen voi paremmin puhtaassa ja siistissä ympäristössä kuin kaaoksen keskellä.

Pidemmän aikavälin suunnitelmista Suvi toteaa pilke silmäkulmassa: ”Tulevaisuudessa Kodin Suvi tulee leventämään hartioita muuallakin kuin kuntosalilla.”

Yhteistyössä


Suvi , Kodin Suvi ja Kaisa, Talentree

torstai 5. tammikuuta 2012

Mistä on pienet paketit tehty?

Tiistaina Talentreen porukka päätti paketoida yhden palveluistaan. Noheva porukka neuvotteluhuoneeseen, post it-lappuja pinoon pöydälle ja yksi piiskanheiluttaja kehiin. Alkuherättelynä aiheeseen toimi mielikuvamaalailu pahimmasta mahdollisesta suosta, kaikkien yrittäjien kirosanoista vahvimman seuraamusten kuvailu: Taantuma! Mitä seuraamuksia siitä voi koitua?
Johan noista aineksista saatiin yksi erittäin hedelmällinen tuotteistussessio aikaiseksi!


Yrityksissä tiedetään usein, mitä voidaan tarjota, kunhan asiakas keksii pyytää. Mutta tiedetäänkö, mitä tarjotaan itse? Mitä pakettiin kuuluu ja mitä ei? Mitä paketti maksaa? Kokemukseni mukaan tuotteistaminen alkaa olla Pohjois-Savossakin jo tuttu sana, mutta käytäntönä vielä vieraampi. 


Sisäinen tuotteistussessiomme yhdisteltiin innovaatiosessiosta ja tuotteistamisopeista, jonka jälkeen koko hoito paketoitiin Business Model Canvasilla konkreettisempaan muotoon. Vahvana pohjana koko hommalle oli jokaisen osallistujan äänen saaminen kuuluviin ja mielipiteen ilmaisun mahdollistaminen ilman kritiikkiä.
Monesti vastaavien sessioiden tarve yrityksissä on havaittu, mutta aina on jotain kiireellisempää tekemistä loppumattoman To Do-listan kärjessä. Kantaa ottamatta kunkin ominaiseen tärkeysjärjestykseen, miten olisi vähemmän palavereja, jossa ei päätetä mitään? 


Miten olisi yksi sessio, jossa aihe pysyy kasassa ja homma viedään harmaista aivosoluista valmiiksi kaupallistamissuunnitelmaksi asti?


Meillä tuli paketointitestin lisäksi kehitettyä uusi toimintamalli omiin sisäisiin palavereihin, laitettua alulle oma tuotteistuskehityshanke ja heiteltyä ilmoille pari fläppitaulullista potentiaalisia ideoita jatkokehitystä varten. Kaikki on dokumentoitu, malli paketoimiseen on valmiina… Kun mahdollisuus aukenee, on takataskussa nyt tukku innovaatioaihioita, eikä tiukassa tilanteessa tarvitse repiä alati ohenevia hiuksiaan ja koittaa nyhjäistä pakettia tyhjästä.
Ajatusrikasta alkuvuotta ja rohkeutta tiukkoihin päätöksiin!


Terkuin,


Suvi

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Ideat tuottamaan!

Paukkupommit poksahtelivat ja serpentiiniä satoi juhlakansan niskaan viikonloppuna Jyväskylässä, kun Suomen Nuorkauppakamarin gaalayleisö taputti seisaaltaan lavalle vuoden 2011 Tuottava Idea –kilpailun voittajan, Numcoren. Tunnelma oli kirjaimellisesti katossa, ja Numcoren toimitusjohtajan Anssi Lehikoisen oli helppo hymyillä: vuosikausien kova työ tuotti mukavan tunnustuksen. Vaikka palkintosadetta on piisannut aiemminkin, niin tuskinpa moiseen turtuu. Kilpailun kautta tuli myös aimo annos mukavaa näkyvyyttä, mm. näyttävä artikkeli Kauppalehdessä.

Kuva: Tuottava Idea -palkintogaala
Tuottava Idea –kilpailu on vieläpä siitä kiva, että ehdotuksen tehnyt tahokin pääsee nauttimaan juhlahumusta ihan lavalle saakka. Niinpä sain mahdollisuuden tarkastella juhlakansaa oikein edestäpäin. Ja mikä olikaan gaalaväkeä tiiraillessa: juhlakansa näytti aidosti viihtyvän Paviljongin juhlavissa puitteissa. Siitä kiitos myös järjestäneelle taholle, Jyväskylän nuorkauppakamarille!

Väkisinkin tuli juhlan keskellä mieleen, miten valtava on hyvän tiimin merkitys idean saattamisessa ajatusraakileesta tuottoisaksi. Numcore on onnistunut juuri siinä missä pitääkin – se on kasannut ainutlaatuisen älynväläyksensä ympärille semmoisen poppoon, ettei aihio jäänyt autotalliin. Hyvin tuntuu toimivan.

Mutta pahoin pelkään, että kyllä niitä siellä autotalleissakin on – ideoita jotka voisivat olla tuottoisia, mutteivät sellaiseksi kuitenkaan koskaan päädy. Kansantaloudellisestikin iso kysymys on se, miten insinöörigeeneillä siunattu kansamme saisi kauniit ajatuksensa kaupallistettua. Mistä uusia tuulia, kun vihaiset linnut lopulta leppyvät? 

Itse uskon siihen, missä Numcorekin on onnistunut. Idean kaupallistamiseen tarvitaan rohkeutta ottaa hallittuja riskejä, monipuolista osaamista ja systemaattista työtä. Sitä kautta rahoittajiakin voi innostaa mukaan. Puuhastelulla harvoin kovin pitkälle pötkitään, tässäkään lajissa.