Tutkimusta konsultoinnin syvimmän olemuksen parantamiseksi

Konsultointiala kasvaa jatkuvasti, kun yritykset haluavat keskittyä omaan ydinosaamiseensa ja ostavat tarvittavaa erikoisosaamista ulkopuolelta.  Alan on kuitenkin muututtava ja kehityttävä. ” Yhä useampi yritys ostaa konsulteilta viisautta, kun taas suurin osa konsulttiyhtiöistä myy vielä osaamista”, ruotii Jay Deragon blogipostauksessaan Why management consulting will be disrupted. Ero on mittavissa vaikuttavuudessa ja asiakkaan kokemalla hyödyllä.

Talentree tituleeraa itseään moderniksi konsulttitaloksi, eikä silloin toimintatavoissakaan sovi jäädä viime vuoden puolelle. Olemme aloittaneet rakentamaan omaa laatujärjestelmäämme, mutta haluamme vielä enemmän; ymmärtää konsultointia itsessään, jotta voisimme tarjota asiakkaillemme hyödyllisintä, tehokkainta ja samaan aikaan molemmille osapuolille miellyttävintä palvelua. Miten asiakkaan saama hyöty konkretisoituu? Kuinka ja millä yhteiskehittämisen käytännöillä saavutettaisiin parasta mahdollista molemminpuolista arvontuotantoa? Etsimme mm. näihin kysymyksiin vastausta tutkimusprojektissamme, jonka päässä siintää kehittyneiden toimintatapojen lisäksi väitöstutkimus sekä tohtorin hattu.

Työssäni konsulttina pohdin arvontuotantoa kahdessa tasossa: miten pystymme toimillamme hyödyttämään asiakasta kaikkein parhaiten ja kuinka toisaalta varmistamme oman jatkuvan kehittymisemme koko ajan muuttuvassa kentässä. Toiminta-ajatuksemme mukaan konsultin ja asiakkaan yhteistyö sanan varsinaisessa merkityksessä parantaa arvontuotantoa sekä molemmissa osapuolissa erikseen, että innovaationtuotantona yhteisessä rajapinnassa.

Perehtyessäni asiaan tarkemmin, huomasin, että konsultointialan tutkijat ovat peräänkuuluttaneet juurikin samaista toimintamallia omilla tahoillaan. (Varoitus: seuraa lyhyt akateeminen osuus.) Esimerkiksi Grönroos ja Voima esittelivät keväällä 2013 ilmestyneessä artikkelissaan (Critical service logic: making sense of value creation and co-creation) oheisen arvontuotantomallin.

Kuva1:Value Creation Spheres (adopted from Grönroos and Voima, 2013)

No niin, (kuiva) akateemikkous saa nyt riittää tältä erää. Uskon, että kun tavoitteensa sanoo ääneen tai kirjoittaa paperille, intuitiivinen päätöksenteko alkaa viedä elämää kohti tavoitteiden täyttymistä. Niinpä eräänä kehitysiltapäivänä kerroin töissä, että haaveilen kauppatieteiden jatko-opinnoista ja tohtorin hatusta. Asiat ovat edenneetkin määrätietoisesti ja tässä sitä nyt ollaan: jatko-opintohakemus hyväksyttynä ja väitöstutkimus aluillaan.

 

Tutkimukseni pääaihe on innovaationtuotanto konsultin ja asiakkaan rajapinnassa. Käytännön tasolla tutkin siis sitä, kuinka voimme auttaa asiakkaitamme vielä paremmin, millaista yhteistyötä konsultin ja asiakkaan rajapinnassa voisi olla, jotta molemmin puolinen hyöty nousisi arvoon arvaamattomaan. Talentree pääsi lisäksi mukaan Tekesin rahoittamaan suurempaan tutkimushankkeeseen, Liideriin, jonka osasena minäkin tutkimustani teen.

Kasvukausi ei lopu syksyyn!

Syysterveisin,

Suvi

HR meni pilveen

Suomalainen työelämä on muuttunut monella tapaa. Rakennemuutoksen myötä perinteiset suorittavat työtehtävät jatkuvasti vähenevät ja työelämän osaamisvaatimukset kasvavat. Työkirja – työelämän vallankumouksen perusteet –kirjan kirjoittaja Saku Tuominen tiivistää työelämän muutokset kolmen ison pääkohdan alle:

 

 1.  Tehdastyöstä tietotyöhön

2. Aikaperusteesta aikaansaannoksiin

3. Ulkopuolisesta pakottamisesta sisäiseen draiviin

 

Kaikki mainitut muutokset johtavat siihen, että henkilöstön osaamisen jatkuva kehittyminen ja osaamisen laadukas johtaminen ovat nousseet yritysten tärkeimmiksi kilpailukykytekijöiksi. Yhtä lailla tietotyöläisten työkyvystä ja työhyvinvoinnista huolehtiminen on entistäkin tärkeämpää.

 

 

Samoilla linjoilla on tämänkertainen blogi-vieraamme, SympaOy:n Growth Director Taina Sipilä, joka näkee kilpailun osaajista kiristyneen vuosi vuodelta. Työn luonne on muuttunut ja vaatimustaso kasvanut, minkä vuoksi henkilöstön kehittämisen on oltava jatkuvaa. Tainan mukaan suurimpana ongelmana suomalaisten yritysten henkilöstön kehittämisessä on kuitenkin se, että HR-osaston aika kuluu rutiinien hoitamiseen. Jos HR-osaston ajasta yli puolet menee tietojen etsimiseen, välittämiseen ja kokoamiseen, on hyvin vaikeaa keskittyä olennaiseen. Jos taas HR-asiat kuuluvat toimitusjohtajan työnkuvaan, on tuota aikaa kehittämiselle usein vieläkin vähemmän. Taina kertoo, että vuonna 2005 perustettu yritys saikin alkunsa siitä, että yrityksissä oli aito tarve systemaattiselle henkilöstön kehittämiselle ja nykyaikaiselle, koko organisaation yhteiselle työkalulle.

 

Sympan ratkaisu asiaan on pilvipalveluna toimiva henkilötietojärjestelmä, joka yhdistää HR-prosessit loogiseksi kokonaisuudeksi. Sympan avulla onnistuvat kaikki tarvittavat prosessit, kuten rekrytoinnit, työsopimusasiat, palkka- ja poissaoloasiat, kehityskeskustelut, osaamisen ja suorituksen johtaminen, koulutussuunnitelmat, työhyvinvointikyselyt ja työsuhteen päättäminen. Joustavasti yrityksen omiin tarpeisiin istutettuna. Järjestelmästä saa myös aina ulos reaaliaikaisia raportteja, joista yrityksen johto saa strategisesti tärkeää tietoa. Lisäksi Sympa on helposti integroitavissa muihin järjestelmiin. Tainan mukaan Sympan etuja ovat lisäksi nopeus, ketteryys ja usein myös hinta. Sympa on lisäksi ainut tarjolla oleva globaali pilvipalvelu ja sen käyttöönotto on poikkeuksellisen helppoa.

 

Sympa HR järjestelmällä on käyttäjiä pk-yrityksissä, suurissa yrityksissä ja julkisella sektorilla. Sympa on paketoinut myös uuden, pk-yrityksille suunnatun järjestelmän. Taina kertoo, että Sympa HR Taimi palvelee erinomaisesti henkilöstömäärältään pienempiä yrityksiä. Erityisesti kasvuyritykset, osaamisintensiiviset ja toiminnoiltaan hajaantuneet yritykset hyötyvät järjestelmästä, vaikka henkilöstömäärä olisi pienikin.

 

Investointi uuteen järjestelmään on yrityksissä mietittävä aina tarkkaan. Henkilöstön kehittämiseen tehtävät satsaukset ovat usein hankalammin perusteltavissa, koska taloudelliset hyödyt ovat nähtävissä vasta tulevilla tilikausilla. Tämän päivän yrityksissä osataan kuitenkin olla kaukokatseisempia, mistä kielii myös Sympan kasvutarina. Toisaalta Sympan kevyt pilvipalvelu antaa myös välittömiä tuloksia tehokkuuden parantumisen kautta. Yrityksissä kuitenkin ymmärretään, että investointi oman henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvoinnin parantamiseen on paras investointi yrityksen tulevaisuudelle.  Tekniikan, päätelaitteiden ja käyttömukavuuden kehittyminen tuo mukanaan sen, että myös kynnys järjestelmien käyttöönotolle laskee tulevaisuudessa entisestään.

 

Sympan kasvutarinassa keskeisessä roolissa ovat myös osaavat kumppanit, jotka voivat auttaa järjestelmän käyttöönotossa ja HR-prosessien kehittämisessä. Talentree Oy ja Sympa aloittavat syksyllä 2013 kumppanuusyhteistyön, jonka myötä pystymme auttamaan asiakkaitamme entistä paremmin ja monipuolisemmin. Sympan järjestelmän avulla hoidetaan jatkossa myös Talentreen omat HR-prosessit.  

 

 

Blogi-terveisin,

 

Olli