Blogivieras Juha Heikkinen: TTL – Hyvinvointia työpaikoille

Professori Guy Ahonen nostaa työhyvinvoinnin globaaliksi megatrendiksi ympäristöasioiden rinnalle. Työhyvinvoinnin merkitys korostuu koko ajan enemmän ja siitä tulee kriittinen asia valtioiden kilpailukyvyn kannalta. Ahosen ajatukset ovat muutenkin ajatuksia herättäviä. Hänen mukaan yritys saa työhyvinvointiin panostamalla pitkällä tähtäimellä sijoituksensa moninkertaisena takaisin. Tulokset eivät kuitenkaan näy hetkessä, vaan vaikuttavuudelle on varattava riittävästi aikaa.

Mitä työhyvinvointi sitten oikein on ja mitä sen parantamiseksi voitaisiin konkreettisesti tehdä? Entä mikä on johtamisen rooli työhyvinvoinnin kehittämisessä? Lähdin hakemaan vastauksia kysymyksiini tämän kertaiselta blogivieraaltamme, työterveyslaitoksen aluejohtaja Juha Heikkiseltä.

Juha allekirjoittaa professori Ahosen ajatukset globaalista megatrendistä. Asia on etenkin yleiseurooppalainen ongelma, koska Euroopan demografia on joka puolella hyvin samantyyppinen. Väki vanhenee, ikäluokat pienenevät ja siten kilpailu työvoimasta kiristyy. Monesti ajatellaan, että eurooppalaiset työolot ovat todella hyvät verrattuna moniin kehittyviin maihin. Näin vielä on, mutta muutos on nopea ja siihen vaikuttaa työn sisällön ja luonteen muuttuminen. Työtä tehdään yhä enemmän kognitiivisella pääomalla, mikä samanaikaisesti syrjäyttää perinteisiä, suorittavia työtehtäviä. Ihmisen henkisen hyvinvoinnin ja jaksamisen merkitys korostuu.

Juha nostaakin esille sen, että ihmisen suhteellinen hyvinvointi ei ole lisääntynyt samanaikaisesti bkt:n kasvun myötä. Esimerkiksi GPI ja ISEW –mittareilla katsottuna suomalaisten hyvinvointi on palannut 1980-luvun huippuvuosista samalla tasolle, kuin se oli 1960- ja 70-lukujen taitteessa. Ja tämän lisäksi masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt tasaisesti koko 2000-luvun ajan.

TTL:n haastattelututkimusten mukaan hyvinvointi työpaikoilla on kuitenkin itse asiassa parantunut 1990-luvulta lähtien. Onko hyvinvoinnin taso kuitenkaan niin hyvä, kuin se voisi olla? Onko suomalainen työelämä kestävällä pohjalla? Asiaan on kiinnitetty 2000-luvulla huomiota; toimenpiteet ovat keskittyneet lähinnä ongelmien ratkaisuun, paikkaamalla ja parsimalla. Keskittymällä sen sijaan voimavaroihin, niihin tekijöihin jotka saavat ihmiset kukoistamaan työssään, voidaan työhyvinvointia parantaa entisestään.

Kuva: Kukoistavassa työyhteisössä on helppo voida hyvin.

Luettelen Juhalle osa-alueita, jotka mielestäni määrittelevät työhyvinvointia. Terveys, turvallisuus, yhteishenki ja viihtyminen ovat kaikki asioita, jotka ovat tärkeitä työhyvinvoinnin kannalta. Juha kääntää asia kuitenkin hieman toisin päin. Hänen mukaansa tärkeintä on oman työn merkityksellisyyden kokeminen. Työllä on oltava tiedossa olevat tavoitteet ja työtehtävien tulee olla selkeitä. Tätä kautta työntekijä kokee olonsa turvalliseksi ja motivoituneeksi. Omaa työtään arvostava henkilöstö luo yleensä kuin itsestään paremman ilmapiirin ja sillä voi korvata monia muita työhyvinvoinnin kannalta puutteellisia asioita.

Tässä vaiheessa kuvaan astuu luonnollisestikin johtaminen. Työhyvinvoinnin johtaminen on johtamisen osa-alue, johon tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota. Miten saada ihmiset kokemaan tekemänsä työ tärkeänä ja sitä kautta motivoitumaan ja jaksamaan työelämässä? Johtamisessa korostuvat Juhan mielestä tutut ominaisuudet, kuten tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus. Johtajan on oltava kuitenkin riittävän jämäkkä, sillä ihmiset arvostavat selkeitä päätöksiä. Työhyvinvointi on subjektiivinen kokemus joka syntyy yksilön ja yhteisön vuorovaikutuksella. Johtaja on silloin usein valmentaja, vierelläkulkija ja tukipilari, toiminnan mahdollistaja.

Juha toivoo johtajilta enemmän rohkeutta uusien työhyvinvointia parantavien toimintatapojen kokeiluun. Pienet asiat arjen keskellä voivat tehdä hetkestä juhlan. Nuorten mukaan ottamisessa on tärkeää ymmärtää heidän ajatusmaailmaansa. Miten järkähtämätön itseluottamus omiin kykyihin ja lyhytjänteisyys kanavoidaan maltiksi ja työn kunnioittamiseksi. Esimerkiksi työnkierto on asia, jota erityisesti pk-yrityksissä näkisi mieluusti enemmän. Nuoret ovat siihen valmiimpia ja lähtökohtaisesti odottavat sitä työurallaan. Saman työpaikan ja työtehtävän ympärille rakentuva työura ei ole enää realistinen.

Työterveyslaitoksen rooli suomalaisen työhyvinvoinnin edistämisessä on Juhan mukaan toimia eräänlaisena tavaratalona. TTL tuottaa paljon tutkimuspohjaista materiaalia jota palveluiden avulla viedään käytäntöön. TTL:n palveluista on mahdollista koota ongelmakeskeinen ratkaisu tai yhteinen kokonaisvaltainen kehittämishanke. TTL:n rakentaa jatkuvasti verkostojaan jotta paras osaaminen olisi työpaikkojen käytössä.

Pohjois-Savon alueella työhyvinvoinnin kehittämiseen panostetaan syksystä lähtien TTL:n hallinnoimalla hankkeella, jolla pyritään aktivoimaan yritykset ja konsulttitalot työhyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

Sitä ennen kuitenkin lomaillaan ja voidaan hyvin,


Blogi-terveisin,


Olli