ISO 9001 -standardi uudistuu - mitä se käytännössä tarkoittaa?

Laadunhallintajärjestelmien standardi ISO 9001 on parhaillaan uudistumassa 2015 versioon. Heinäkuussa julkaistu FDIS (final draft international standard) -versio on jo saatavilla SFS:n kautta englanninkielisenä versiona ja lopullista standardia odotellaan julkaistavaksi syyskuussa, minkä jälkeen siitä laaditaan myös suomenkielinen käännös. Mitä toimenpiteitä uudistus vaatii toimintansa jo sertifioineilta yrityksiltä? Entä mitä mahdollisuuksia johtamisjärjestelmän päivitys voisi tuoda mille tahansa yritykselle?

Laatujärjestelmä sanana erottaa laatutyön erilliseksi yrityksen muusta toiminnasta – näin monesti ainakin mielikuvissa. Kuitenkin kyse on ennen kaikkea johtamisjärjestelmästä, joka hyvin toimiessaan antaa yritykselle valmiudet tunnistaa omat ja sidosryhmiensä asettamat vaatimukset tuotteelle tai palvelulle. Lisäksi yritys saa seurantatyökaluja toimiakseen asetettujen vaatimusten mukaisesti. Järjestelmä tulisi siis aina rakentaa lähtökohtaisesti yrityksen omia tarpeita vastaavaksi, ei standardia varten.

Standardin päivitys antaa 9001:n mukaan toimintansa kuvanneille hyvän tilaisuuden tehdä ryhtiliike organisaationsa johtamiseen.  Luonnollisesti myös niille organisaatioille, jotka eivät standardin tuomaa systemaattisuutta ole vielä hyödyntäneet, on nyt tarjolla entistäkin selkeämpi työkalu toiminnan tueksi.  Päivitetty standardi tulee nimittäin tuomaan organisaatioiden oikeaa johtamista ja toimintajärjestelmässä kuvattua johtamista aidosti lähemmäksi toisiaan. Kaikkea irrallisuutta pyritään välttämään ja esimerkiksi strategian ja vaatimusten välistä yhteyttä tullaan korostamaan.

Ennen kaikkea laatujärjestelmän uudistamisessa 9001:2008 -versiosta 9001:2015 -versioon oleellisimpina lisäyksinä tulee olemaan organisaation sidosryhmien ja toimintaympäristön tunnistaminen entistä laajemmin sekä kokonaisuuteen liittyvien riskien tunnistaminen ja hallinta. Nyt mietitään siis omaa yritystä laajemmin arvoverkoston osana ja aktiivisena toimijana.  Organisaation tulee tunnistaa sidosryhmien ja toimintaympäristön vaatimukset, jotka voivat vaikuttaa laadunhallintajärjestelmään.

Kuva: tienhaara vie oikeaan suuntaan.

Hyvä tapa on tunnistaa nämä osapuolet esimerkiksi prosessikohtaisesti. Myös uutena vaatimuksena tullut riskien tunnistaminen ja hallinta kehittää prosessien johtamista, kun tunnistamisen lisäksi riskien poistamiseksi, välttämiseksi tai pienentämiseksi tulee päättää toimenpiteistä ja seurannasta. Eikä toki kannata vain maalata piruja seinille vaan on hyvä tunnistaa riskien lisäksi kehitysmahdollisuuksia ja päättää myös niiden toimenpiteistä ja toteutumisen seurannasta. Tähän ohjaa myös uusi standardi.

Kun tiedetään, että uusi standardiversio tulee ohjaamaan organisaatioiden toimintaa ja kehittämistä vuosikausia, on toimintajärjestelmän päivittäminen tai ensimmäistä kertaa rakentaminen loistava mahdollisuus pysähtyä ja hakea organisaation johtamiseen, kehittymiseen ja kasvuun uusia näkökulmia myös muualta, jopa peilaamalla omaa toimintaa täysin poikkeaviin toimintaympäristöihin ja toimialoihin. Toiminnan kuvaaminen järjestelmäksi on aina oppimiskokemus ja matka oman yrityksen perimmäisen olemuksen ja jatkuvan kehittymisen äärelle.

Laadukkain terkuin,

Antti Huuskonen