sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Mielen kirkkaus ratkaisee tekemisen laadun: blogivieraana Pekka Pohjakallio


Ari Lahden haastattelussa edellisessä postauksessamme puhuttiin kasvun ilosta. ”Narulla työntämällä ei yrittäjiä synny, vaan draivin täytyy olla sisäsyntyistä,” Lahti toteaa. Millaista draivia ihmisistä sitten löytyy, tai miten sitä voisi kaivella, jos polte hetkittäin tuntuukin hukkuvan kiireen ja kaiken tekemisen alle?
Pekka Pohjakallion ja Saku Tuomisen Työkirja on niittänyt mainetta ja kiitosta konkreettisuudellaan ja uraauurtavalla ajattelullaan: ysistä viiteen töitä ei olekaan ehkä maailmankaikkeuden paras ratkaisu! Kirjoittajat kertovat 925-Redesigning the workweek-projektista, jonka tulosten mukaan vähemmällä voikin saada enemmän, ihmisten työteho voisi kasvaa luopumalla turhasta ja keskittymällä jokaisen persoonallisiin vahvuuksiin. Ajatus entiseen on valtava, tämän takana oleva mies pitää saada jutustelemaan! Olkaa hyvä, blogivieraana tällä kertaa Pekka Pohjakallio!
 
Kun kysyn, mitä on tapahtunut aikana jälkeen Työkirjan, Pohjakallio kertoo bisneksen kasvavan jatkuvasti. Projektin peruilta yritykseksi perustettu 925 Design elää ja hengittää muutosta ja kasvua. Valmennus- ja konsulttiyhtiön lisäksi heistä on tullutkin mediatalo, sillä pitäähän työelämän parantamisen ilosanomaa levittää mahdollisimman laajalle. Mahtavaa, kasvuyrittäjä siis! Sehän meitä kiinnostaa! Hän varmaan kohtaa kasvukipuja siinä missä valmennettavansakin? Pyysin Pohjakalliota kertomaan mitä hän voisi sanoa suoraan toiselle kasvuyrittäjälle: miten soveltaa Työkirjan teesejä tilanteeseen, jossa suurin osa tekemisestä on kyllä mielekästä ja tärkeää, mutta vuorokauden tunnit eivät vaan kerta kaikkiaan meinaa riittää?

Hetkeäkään epäröimättä Pohjakallio kysyy, saako aloittaa pidemmältä? Alexander Stubb on puhunut julkisuudessa 8-8-8-mallistaan (8 tuntia työtä, 8 tuntia hauskaa, 8 tuntia unta). Toiset ministerit ja moni johtaja (ja vielä useampi varmasti mielessään) on nostanut mekkalan: MAHDOTONTA! Minulla ainakin on niin vaativa työ, ei tule onnistumaan! Ei varmaan Stubbillakaan ihan joka päivä, mutta pointti onkin siinä, että koska työ on niin vaativaa, on äärimmäisen tärkeää, että pääkoppa on kunnossa. Ajattelun laatu ratkaisee työmme tuloksen, oli kyse sitten haastavasta ministerin työstä, kiireisen yrittäjän arjesta tai johtajan päivästä, joka on aamusta iltaan täynnä (ja jatko seuraa unissa). Tutkimuksissaan Pohjakallio ja Tuominen törmäsivät väitteeseen, että kaikki vaan on niin tärkeää ja asioita vaan tulee. Kuulostaako tutulta?
Pohjakallio kannustaakin lämpimästi jokaista käyttämään hetken sen miettimiseen, mikä oikeastaan on tärkeää? Tehtävä: Kirjaa vaikka listaan, mihin aika päivästäsi kuluu? Mitkä tehtävistä ovat tärkeitä ja mitkä vain kiireellisiä (jotka saattavat vaikuttaa tärkeiltä kiireen vuoksi). Usein sorrumme sälään, joka varkain täyttää päivämme, niin, ettei oikeasti tärkeille asioille jää aikaa. Kun tärkeät tehtävät ovat selvillä, priorisoi. Priorisoi ja delegoi tarvittaessa. Konkreettisena neuvona Pohjakallio antaa myös oman vuorokausirytmin tunnistamisen ja sen hyväksymisen ja ennen kaikkea hyödyntämisen. Tunnista kaksi parasta tuntia päivästäsi ja tee tärkeimmät asiat silloin! Esimerkki: Jos olet aamuihminen, pyhitä aamun kaksi ensimmäistä tuntia tärkeimpien asioiden tekemiseksi. Vasta sen jälkeen avaa sähköposti ja muut kanavat, sillä sähköpostin loppumaton suo näännyttää energisimmänkin alta aikayksikön. Pohjakallio vetää puheeseen mukaan Tony Schwartzin, joka puhuu siirtymästä ajanhallinnasta energianhallintaan. Kiintoisa näkökanta, eikö totta?
 
Siirrymme aiheessa eteenpäin. Kysyn työn imun ja merkityksellisyyden löytämisestä esimerkiksi julkisen sektorin puolella. Pohjakallio kertoo, että näennäisistä ajatuksista huolimatta heidän tutkimustensa mukaan ero julkisen ja yksityisen sektorin välillä ei olekaan kovin tärkeä. Mieluummin hän puhuu isommista organisaatioista ylipäätään, sillä ajatukset ”palvelen muita kuntalaisia” vs ”täytän lomakkeita päivät pitkät” ja ”teen maailman hienoimpia matkapuhelimia” vs. ”istun palavereissa ja lennän lentokoneella” eivät eroa loppupeleissä vaikuttavuudeltaan kovinkaan paljon.

Suuremmaksi haasteeksi isommissa organisaatiossa hän sen sijaan kuvailee sen, että ihmiset helposti menevät suuren organisaation taakse piiloon. ”Ei tuo meillä kumminkaan onnistu, ei esimies kumminkaan ymmärrä” on yleinen vastaus ehdotuksiin. Kumma juttu kuitenkin, kun esimiehiä jututtaa, he väittävät ongelmaksi sen, etteivät työntekijät koskaan ehdota mitään! Niinpä yksittäiselle työntekijälle kultainen neuvo kuuluukin: tee ehdotus, vie ratkaisu! Pohjakallio kertoo konkreettisen esimerkin: eräässä suuressa organisaatiossa on käytössä innovaatiojärjestelmä: joka tiistai pidetään 15 minuutin palaveri, jossa jokainen tiiminjäsen saa tuoda ehdotuksen havaitsemaansa epäkohtaan. Porukka on sitoutunut testaamaan ehdotusta. Seuraavana torstaina on toinen 15 min aamutapaaminen, jossa tsekataan onko ehdotus ollut hyvä. Jos ei, se unohdetaan; jos kyllä, se jätetään käyttöön kunnes toisin todistetaan. That’s it. Puoli tuntia viikossa, roppakaupalla ehdotuksia ja ratkaisuja. Palavereihin ei tulla purnaamaan.
Yksinkertaisuus on lopulta vaikuttavinta, huomaan. Pyydän Pekkaa vielä summaamaan kaikki kokemuksensa kolmeksi kirkkaimmaksi keinoksi, joilla kiireinen kasvuyrittäjä saa oikeasti muutosta aikaiseksi itsessään ja organisaatiossaan. Nämä voitte vaikka tulostaa ja kehystää kultaisiin kehyksiin toimistonne seinille:
Opettele suunnittelemaan ja arvioimaan työtäsi. Käytä pari minuuttia aamulla siihen, että päätät mitä teet tänään ja määritä mistä tiedät onnistuneesi. Käytä lisäksi päivän lopuksi pari minuuttia siihen, että palaat tavoitteeseesi: onnistuinko? Mitä olisin voinut tehdä toisin?

Anna positiivista palautetta. Organisaatiossa on opittava antamaan positiivista palautetta pienistäkin asioista. Positiivinen ilmapiiri kannustaa kokeilemaan asioita, yrittämään edes. On tärkeää, että ympärillä on porukka, jonka tietää haluavan minun onnistuvan.

Aseta viikoittaiset tavoitteet itselle ja organisaatiolle. Mitä pitää saavuttaa tällä viikolla? Miten tiedän/tiedämme onnistuneemme? Viikon lopuksi parin minuutin tsekkaus ja anna sitä palautetta (myös itsellesi!).

 
Punaista joulukuuta toivottaa

 Suvi

maanantai 18. marraskuuta 2013

Näkökulmia kasvuun: blogivieraana Ari Lahti

Kasvusta puhutaan kaikkialla. Meillekin se on intohimo. Yritysten on pakko kasvaa koko ajan, ainakin osaamispääoman suhteen, pysyäkseen edes paikallaan. Ja yhteiskunta – sehän se vasta kasvua ja kasvuyrityksiä kaipaakin.

Päätimmekin aloittaa haastattelusarjan, jossa kasvusta ja kasvuyrittämisestä keskustellaan henkilökohtaisesti, suoraan ja avoimesti. Kirjoituksia tulee yhteensä kolme – ainakin aluksi – ja ensimmäiseksi blogivieraaksi saimme iloksemme todellisen kasvuyrittäjän, pankkiiri Ari Lahden, joka on monelle tuttu myös Nelosen Leijonan Luola -ohjelmasta. Arin perustama Icecapital on kasvuyritys ja menestystarina, joten mies tietää, mistä puhuu.

Tässä iloksenne tiivistelmä keskustelusta, josta ei kasvun iloa puutu.

Kasvuyrittäjäksi päätyminen

Ari Lahti oli 36-vuotias, kun yrittäjäaatokset alkoivat pulputa pintaan. Taustalla oli jo ensimmäinen vuosikymmen työelämässä, erityisesi pankkimaailmassa, ja pikku hiljaa tilanne oli muotoutunut sellaiseksi, että yrittäjäksi heittäytyminen oli myös taloudellisesti mahdollista. Elettiin vuosituhannen loppua. Lisäpontta antoi sisällä jo jonkin aikaa vellonut valtava palo yrittäjyyttä kohtaan. Olosuhteet olivat siis kaiken kaikkiaan optimaaliset: ikä oli ”nyt tai ei koskaan” ja luotuna oli jo erittäin hyvät suhteet suomalaiseen liike-elämään. Yrittäjyyspäätös oli lopulta helppo.

Kutsumus lapsesta saakka?

Ari toteaa hetken miettimisen jälkeen, että yrittäjäajatus iti pikku hiljaa, kun oma kompetenssi kasvoi. Yrittäjyys ei alun perin ollut haaveena – se ei siis ollut mikään lapsesta asti pinnan alla kytenyt haave. Esimerkiksi kotoa ei tullut vanhempien ammatin kautta yrittäjäesimerkkiä. Innoittajana ja benchmarkkina toimi lopulta irlantilainen yritys nimeltä Davy Stockbrokers, johon Ari oli työnsä kautta tutustunut. Davy oli elävän elämän esimerkki siitä, että pankkiiritoiminnassa tuottomahdollisuudet ovat hyvät, jos osaaminen ja tekeminen ovat riittävän korkealla tasolla. Tämä antoi uskoa siihen, että bisnesmallilla voisi pärjätä myös Suomessa.

Kasvuyrittäjän tunnuspiirteet

Kasvuyrittäjän uralle päätyneen henkilön ominaispiirteitä mietittäessä Ari toteaa, että keskeisin olemus lienee yrittämisen halu. Narulla työntämällä ei yrittäjiä synny, vaan draivin täytyy olla sisäsyntyistä. Taustalla pitää lisäksi olla kova osaaminen, sekä vilpitön uskallus heittäytyä mahdollisuuksia – mutta myös uhkia – täynnä olevaan tuntemattomaan. Myös tavoitteellisuutta täyty yrittäjäksi aikovan pääkopasta löytyä. Raha, valta ja ennen kaikkea näiden mukanaan tuoma vapaus toimivat monelle isona motiivina.

Mistä Suomeen lisää kasvuyrityksiä?

Arilla on kasvuyrittäjyyden lisäämiseen selkeät teesit. Jos kasvuyrittäjyyttä halutaan oikeasti ja pontevasti tukea, pitäisi yritystukia jakaa tiukemmalla seulalla. Yrittäjyyden edellytykset pitäisi tutkia entistä syvällisemmin ja keskittää tukea yhä enemmän niille, joilla on selkeimmät mahdollisuudet tavoitteissaan onnistua. Samaan aikaan asenneilmapiiriä pitäisi muokata voimakkaasti. Onnistuminen ja epäonnistuminen ovat saman asian kaksi puolta. Tämä pitäisi hyväksyä. Suomessa pitäisikin tukea kulttuuria, jossa yrittäjyyttä ja hyviä bisnesideoita voisi rohkeammin kokeilla ja sitten käytännön kautta huomata, että homma toimii – tai ei toimi. Yritystukien ja starttirahojen kautta syntyvät, löysän liikeidean ympärille luodut ”paperiyritykset” eivät ole sen enempää yrittäjän kuin yhteiskunnankaan etu.

Terveiset kasvuyrittäjyydestä haaveilevalle?

Pankkiiri rohkaisee koettamaan: jos tuntuu siltä, että yrittäjyys voisi olla se oma juttu, niin ei muuta kuin liikeidea rohkeasti ja päättäväisesti markkinoiden testiin! Kaiken A ja O on suunnitelmallisuus. Ari itse esimerkiksi asetti oman tavoitteensa seuraavasti: rauhoitetaan viisi vuotta yrityksen ylösajolle ja uhrataan asialle kaikki tarmo ja kompetenssi. Sitten katsotaan, miten homma lähti liikkeelle, ja vedetään johtopäätökset. Toinen Arin vinkki on ydintiimiin satsaaminen. Yrittäminen on kivaa, mutta yksinyrittäminen voi olla perin raskasta. Tämän vuoksi on usein viisasta ottaa mukaan joku noheva ja luotettava yhtiökumppani, jo alkumetreillä. Ilojen ja surujen jakaminen helpottaa kuormaa – myös yrittämisessä.

Kuva: Ari toimii myös KuPS:in pääomistajana

Keskustelusta jää se vaikutelma, että Ari on ammatinvalintaansa tyytyväinen. Se, jos mikä, lienee kuitenkin työssä kuin työssä tärkeintä: että saa tehdä mielenkiintoisia juttuja ja innostua tekemästään. Haastateltavamme kautta saa myös vahvistusta vanha suoritusta kuvaava kaava. Sen mukaanhan

Suoritus = Valmiudet x Motivaatio

Yrittäjä – ja onnistuja – tarvitsee noita molempia. Osaamisen, kokemuksen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien kautta tulevat valmiudet luovat yrittäjälle menestyksen pohjan. Motivaatio ja siihen olennaisesti kuuluva asenne taas sytyttävät kaavan henkiin ja nostavat liikeidean siivilleen. Ja kasvuyrittäjä – hänellä tulon tekijät ovat vielä potenssiin kymmenen.

Blogiterveisin, 

Antti

maanantai 21. lokakuuta 2013

Uusi Antti esittäytyy


Olen 29 vuotias maatilan kasvatti Kiuruvedeltä ja diplomi-insinööri Aalto-yliopistosta. Vahvuuteni on kaikesta kiinnostuminen ja inspiraationi löytää kaiken sen massan seasta asiat, joissa voin käyttää muita vahvuuksiani toisten ihmisten, erilaisten yritysten sekä organisaatioiden auttamiseksi.  Muiksi vahvuuksiksi määrittelen kohdallani insinööriyden vahvistaman analyyttisen ajattelutavan, omaksumis- ja mukautumiskyvyn erilaisia ympäristöjä ja asioita kohtaan, toisen ihmisen huomioinnin sekä tarpeen tehdä asiat järkevästi.

Opintojeni vahvuus on niiden poikkitieteellisyys. Aiemmin Kuopiossa suoritettu koneinsinöörin tutkinto Savonia-ammattikorkeakoulusta motivoi minua laajentamaan tutkintoani koneopinnoista eteenpäin. Jotta ymmärtäisin tekniikan alaa laajemmin, opiskelin Aalto-yliopistossa koneenrakennustekniikan tuotekehitysopintojen tueksi kursseja tuotantotalouden laitoksella sekä silloin vielä erillään olleessa Helsingin Kauppakorkeakoulussa. Erikoistuin Otaniemessä teollisuustalouteen ja asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen.

Ammatillisen puolen vahvuuksien vahvistamiseksi olen hankkinut opintojeni aikana, välissä ja jälkeen vaihteittain edeten kokemusta erilaisista tehtävistä teknologiateollisuuden yrityksissä koneistajan ja asentajan tehtävistä tuotekehitysinsinöörin tehtäviin. Tämä kokemuksen hankkiminen aina tuotantotason tehtävistä alkaen on osoittanut hyödyllisyytensä kaikissa myöhemmissä tehtävissänikin. Yrityspuolen lisäksi koulutusta ja mielenkiintoa vastaavaa työkokemusta on karttunut teollisuuden pk-yritysten liiketoiminnan kannattavuuden parantamiseen tähtäävästä tutkimuksesta ja kehitysprojekteista. Ajattelutavan ja näkemyksen laajentamisen nimissä sain kokemusta myös lääketieteellisestä ja hyvinvointiteknologiasta tehdessäni diplomityötäni ko. alan tuotteita ja prosesseja kehittävässä hankkeessa. Kotitilani maa- ja metsätyöt taas ovat opettaneet erityisesti yrittäjämäistä asennetta työntekoa kohtaan, minkä koen tärkeäksi vahvuudeksi myös toimittaessa osana suurempaa organisaatiota.

Työssä ja elämässä kaikkiaan minua inspiroivat uudet haasteet ja ainutlaatuiset kokemukset. Esimerkkinä tästä tieni vei minut suorittamaan varusmiespalvelusta tiedustelukomppaniassa moottoripyöräryhmän johtajana Kainuun prikaatissa. Moottoripyöräharrastus on tänä päivänäkin minulle tärkeä keino ladata akkuja ja tuulettaa ajatuksia.

 Motivaationi ja innostukseni yritysten kehittämiseen lähtevät aina pienimmän paikallisen yrityksen kannattavuuden ja kasvun parantamisesta aina koko maamme kannattavuuden ja kasvun parantamiseen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseen niin, että voimme luoda hyvinvointia myös tuleville sukupolville. Uusien näkökulmien saamiseksi hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja luomiseen sekä omaan tekemiseen hain inspiraatiota lähes puolen vuoden seikkailulla Cambridgessa, Englannissa. Kokemus avasikin silmiä ja kielitaito vahvistui samalla kuin itsestään. Ohjenuorana toiminnalleni niin työssä kuin elämässäni yleensäkin toimivat maanläheiset arvot ja etiikka sekä kehittymisen ylläpitäjänä ns. ”jalat maassa - pää pilvissä” ajattelutapa. Tämä tarkoittaa minulle unelmien tavoittelua ajattelemalla suuresti, pitämällä kuitenkin perusasiat ja realismi mielessä.

Toivottavasti tavataan pian!

 Syysterveisin,
 
Antti Huuskonen

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Tutkimusta konsultoinnin syvimmän olemuksen parantamiseksi


Konsultointiala kasvaa jatkuvasti, kun yritykset haluavat keskittyä omaan ydinosaamiseensa ja ostavat tarvittavaa erikoisosaamista ulkopuolelta.  Alan on kuitenkin muututtava ja kehityttävä. ” Yhä useampi yritys ostaa konsulteilta viisautta, kun taas suurin osa konsulttiyhtiöistä myy vielä osaamista”, ruotii Jay Deragon blogipostauksessaan Why management consulting will be disrupted. Ero on mittavissa vaikuttavuudessa ja asiakkaan kokemalla hyödyllä.

Talentree tituleeraa itseään moderniksi konsulttitaloksi, eikä silloin toimintatavoissakaan sovi jäädä viime vuoden puolelle. Olemme aloittaneet rakentamaan omaa laatujärjestelmäämme, mutta haluamme vielä enemmän; ymmärtää konsultointia itsessään, jotta voisimme tarjota asiakkaillemme hyödyllisintä, tehokkainta ja samaan aikaan molemmille osapuolille miellyttävintä palvelua. Miten asiakkaan saama hyöty konkretisoituu? Kuinka ja millä yhteiskehittämisen käytännöillä saavutettaisiin parasta mahdollista molemminpuolista arvontuotantoa? Etsimme mm. näihin kysymyksiin vastausta tutkimusprojektissamme, jonka päässä siintää kehittyneiden toimintatapojen lisäksi väitöstutkimus sekä tohtorin hattu.



Työssäni konsulttina pohdin arvontuotantoa kahdessa tasossa: miten pystymme toimillamme hyödyttämään asiakasta kaikkein parhaiten ja kuinka toisaalta varmistamme oman jatkuvan kehittymisemme koko ajan muuttuvassa kentässä. Toiminta-ajatuksemme mukaan konsultin ja asiakkaan yhteistyö sanan varsinaisessa merkityksessä parantaa arvontuotantoa sekä molemmissa osapuolissa erikseen, että innovaationtuotantona yhteisessä rajapinnassa.
Perehtyessäni asiaan tarkemmin, huomasin, että konsultointialan tutkijat ovat peräänkuuluttaneet juurikin samaista toimintamallia omilla tahoillaan. (Varoitus: seuraa lyhyt akateeminen osuus.) Esimerkiksi Grönroos ja Voima esittelivät keväällä 2013 ilmestyneessä artikkelissaan (Critical service logic: making sense of value creation and co-creation) oheisen arvontuotantomallin.


Kuva1:Value Creation Spheres (adopted from Grönroos and Voima, 2013)

No niin, (kuiva) akateemikkous saa nyt riittää tältä erää. Uskon, että kun tavoitteensa sanoo ääneen tai kirjoittaa paperille, intuitiivinen päätöksenteko alkaa viedä elämää kohti tavoitteiden täyttymistä. Niinpä eräänä kehitysiltapäivänä kerroin töissä, että haaveilen kauppatieteiden jatko-opinnoista ja tohtorin hatusta. Asiat ovat edenneetkin määrätietoisesti ja tässä sitä nyt ollaan: jatko-opintohakemus hyväksyttynä ja väitöstutkimus aluillaan.
 
Tutkimukseni pääaihe on innovaationtuotanto konsultin ja asiakkaan rajapinnassa. Käytännön tasolla tutkin siis sitä, kuinka voimme auttaa asiakkaitamme vielä paremmin, millaista yhteistyötä konsultin ja asiakkaan rajapinnassa voisi olla, jotta molemmin puolinen hyöty nousisi arvoon arvaamattomaan. Talentree pääsi lisäksi mukaan Tekesin rahoittamaan suurempaan tutkimushankkeeseen, Liideriin, jonka osasena minäkin tutkimustani teen.
Kasvukausi ei lopu syksyyn!
Syysterveisin,
Suvi

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

HR meni pilveen


Suomalainen työelämä on muuttunut monella tapaa. Rakennemuutoksen myötä perinteiset suorittavat työtehtävät jatkuvasti vähenevät ja työelämän osaamisvaatimukset kasvavat. Työkirja – työelämän vallankumouksen perusteet –kirjan kirjoittaja Saku Tuominen tiivistää työelämän muutokset kolmen ison pääkohdan alle:
 
 1.  Tehdastyöstä tietotyöhön
2. Aikaperusteesta aikaansaannoksiin
3. Ulkopuolisesta pakottamisesta sisäiseen draiviin
 
Kaikki mainitut muutokset johtavat siihen, että henkilöstön osaamisen jatkuva kehittyminen ja osaamisen laadukas johtaminen ovat nousseet yritysten tärkeimmiksi kilpailukykytekijöiksi. Yhtä lailla tietotyöläisten työkyvystä ja työhyvinvoinnista huolehtiminen on entistäkin tärkeämpää.
 
 
Samoilla linjoilla on tämänkertainen blogi-vieraamme, SympaOy:n Growth Director Taina Sipilä, joka näkee kilpailun osaajista kiristyneen vuosi vuodelta. Työn luonne on muuttunut ja vaatimustaso kasvanut, minkä vuoksi henkilöstön kehittämisen on oltava jatkuvaa. Tainan mukaan suurimpana ongelmana suomalaisten yritysten henkilöstön kehittämisessä on kuitenkin se, että HR-osaston aika kuluu rutiinien hoitamiseen. Jos HR-osaston ajasta yli puolet menee tietojen etsimiseen, välittämiseen ja kokoamiseen, on hyvin vaikeaa keskittyä olennaiseen. Jos taas HR-asiat kuuluvat toimitusjohtajan työnkuvaan, on tuota aikaa kehittämiselle usein vieläkin vähemmän. Taina kertoo, että vuonna 2005 perustettu yritys saikin alkunsa siitä, että yrityksissä oli aito tarve systemaattiselle henkilöstön kehittämiselle ja nykyaikaiselle, koko organisaation yhteiselle työkalulle.
 
Sympan ratkaisu asiaan on pilvipalveluna toimiva henkilötietojärjestelmä, joka yhdistää HR-prosessit loogiseksi kokonaisuudeksi. Sympan avulla onnistuvat kaikki tarvittavat prosessit, kuten rekrytoinnit, työsopimusasiat, palkka- ja poissaoloasiat, kehityskeskustelut, osaamisen ja suorituksen johtaminen, koulutussuunnitelmat, työhyvinvointikyselyt ja työsuhteen päättäminen. Joustavasti yrityksen omiin tarpeisiin istutettuna. Järjestelmästä saa myös aina ulos reaaliaikaisia raportteja, joista yrityksen johto saa strategisesti tärkeää tietoa. Lisäksi Sympa on helposti integroitavissa muihin järjestelmiin. Tainan mukaan Sympan etuja ovat lisäksi nopeus, ketteryys ja usein myös hinta. Sympa on lisäksi ainut tarjolla oleva globaali pilvipalvelu ja sen käyttöönotto on poikkeuksellisen helppoa.
 
Sympa HR järjestelmällä on käyttäjiä pk-yrityksissä, suurissa yrityksissä ja julkisella sektorilla. Sympa on paketoinut myös uuden, pk-yrityksille suunnatun järjestelmän. Taina kertoo, että Sympa HR Taimi palvelee erinomaisesti henkilöstömäärältään pienempiä yrityksiä. Erityisesti kasvuyritykset, osaamisintensiiviset ja toiminnoiltaan hajaantuneet yritykset hyötyvät järjestelmästä, vaikka henkilöstömäärä olisi pienikin.
 
Investointi uuteen järjestelmään on yrityksissä mietittävä aina tarkkaan. Henkilöstön kehittämiseen tehtävät satsaukset ovat usein hankalammin perusteltavissa, koska taloudelliset hyödyt ovat nähtävissä vasta tulevilla tilikausilla. Tämän päivän yrityksissä osataan kuitenkin olla kaukokatseisempia, mistä kielii myös Sympan kasvutarina. Toisaalta Sympan kevyt pilvipalvelu antaa myös välittömiä tuloksia tehokkuuden parantumisen kautta. Yrityksissä kuitenkin ymmärretään, että investointi oman henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvoinnin parantamiseen on paras investointi yrityksen tulevaisuudelle.  Tekniikan, päätelaitteiden ja käyttömukavuuden kehittyminen tuo mukanaan sen, että myös kynnys järjestelmien käyttöönotolle laskee tulevaisuudessa entisestään.
 
Sympan kasvutarinassa keskeisessä roolissa ovat myös osaavat kumppanit, jotka voivat auttaa järjestelmän käyttöönotossa ja HR-prosessien kehittämisessä. Talentree Oy ja Sympa aloittavat syksyllä 2013 kumppanuusyhteistyön, jonka myötä pystymme auttamaan asiakkaitamme entistä paremmin ja monipuolisemmin. Sympan järjestelmän avulla hoidetaan jatkossa myös Talentreen omat HR-prosessit.  
 
 
Blogi-terveisin,
 
Olli

tiistai 25. kesäkuuta 2013

Market Step - liidinhakua tositarkoituksella

Kun yrityksellä on mahtava idea, mutta asiakkaat vielä hakusessa, on yleensä tarvetta kohderyhmän etsimiselle ja valitsemiselle, myyntiviestin kirkastamiselle ja viestin levittämiselle asiakaskenttään. Tarve yleensä tunnistetaan, mutta tunnollinen ja tehokas kohdennus ja kontaktointi vaatii taitoa, halua ja aikaa. Lisäksi kylmien soittojen soittelu ei ole monellekaan sitä kaikkein mieluisinta puuhaa. Ja kun lopulta saakin puristettua itsestään ne soitot, ei asiakas ehkä ole alkuunkaan oikea.

Lehtimainos puolestaan on verrattavissa perhosen elämään; yhden päivän niiden silmissä, jotka sen sattuvat näkemään. Entä jos joku yritys painiskelee ongelman kanssa, johon sinulla olisi ratkaisu? Kuinka saat viestisi kantautumaan oikean henkilön korviin mahdollisimman todennäköisesti, juuri hänen toimialalleen kohdennetulla viestillä?

Talentree ja Rocsole ovat jälleen yhdistäneet voimansa ja kehittäneet yrittäjien ensiaskelten avuksi Market Step –palvelun, jonka kolmiportainen toimintamalli auttaa asiakasta yrittämisen tai uuden alueen valloittamisen alkutaipaleella.

Palkintoyrityksemme Kratos on ollut kehittämässä liiketoimintaansa kanssamme myös Market Stepin avulla. Kratos voitti ansiokkaasti keväämmällä käynnissä olleen liikeideakilpailun, jossa Talentree sponsoroi pääpalkinnon liiketoimintasparrauksen ja TJ-kouluosallistumisen muodossa.

Alla esittelemme Market Stepin kolme porrasta sekä peilaamme niitä Kratoksen elävän elämän kokemuksiin.

1. VIESTITUNNELI

Ensimmäisessä vaiheessa Market Step -ammattilaiset ottavat asiakkaan kanssa mittaa liiketoiminnan pyhästä kolminaisuudesta. Asiakkaan omien vahvuuksien, kohderyhmien tarpeiden ja kilpailijoiden tunnistamisen avulla määritellään ja valitaan kohderyhmistä kiinnostavimmat, kirkastetaan myyntiviesti ja hiotaan siitä kullekin valitulle pääkohderyhmälle sopiva versio. Kokemuksen ja osaamisen syvällä rintaäänellä suositellaan asiakkaalle tehokkaimmat viestintäkanavat.

Kratoksessa Market Stepin hyöty koettiin alusta lähtien etenkin myyntiviestin kirkastamisen muodossa. Oma selkeä käsitys asiakaspotentiaalista ja kohderyhmän tarpeista ei aina ole tarpeeksi vaikka markkinointiosaamista olisikin, ulkopuolinen ammattilainen voi antaa huimasti lisäpotkua ja auttaa taklaamaan oman sokeutumisen uhkaa.

2. TYÖKALUPAKKI

Kohderyhmän valinnan jälkeen Market step-tiimi tekee kontaktihaun, jonka avulla muodostetaan lista potentiaalisista kontakteista. Mitkä yritykset ovat kiinnostavimpia? Ketä tavoitellaan, jotta viesti tavoittaa varmasti juuri oikean henkilön?

Valmistuneen, markkinatutkimustietoon perustuvan kontaktilistan jälkeen se hyväksytetään asiakkaalla, jolloin asiakas voi ottaa soitosta pois kontaktit, joihin hänellä jo on yhteys. Näin saadaan valmiiksi soittolista, pullollaan asiakaspotentiaalia.
Kuva: tarkka kohderyhmän valinta säästää resursseja.

Kunkin pääkohderyhmän kiinnostuneita varten laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa lisätietopaketti, johon kuuluvat sekä saatekirje että napakka kalvosetti. Lisätietopaketin kirkastettu myyntiviesti on osoitettu juuri kohdennetusti tämän kohderyhmän edustajalle, jotta kiinnostus jatkossakin on varmistettu.




Kratoksessa kohderyhmiksi valittiin metsäteollisuus, maansiirtoala sekä yleisemmin teollisuuden laitevalmistajat. Tulokset olivat erinomaiset: 85 valitusta yrityksestä tavoitettiin 78, joista 71 % kiinnostui, ja lyhyellä aikajänteellä on sovittu jo kaksi tapaamistakin. Suuri potentiaali nähdään myös lopuissa kiinnostuneissa yrityksissä; Market stepin suuri vahvuus on kirkastetun myyntiviestin leviäminen tehokkaasti valitussa kohderyhmässä. Nyt Kratoksen myynti voi siis käyttää oman aikansa tehokkaasti tavoittelemalla ja tapaamalla jo valmiiksi kiinnostuneita, valmiiksi oikeaksi tahoksi tunnistettuja henkilöitä!

3. MYYNTILAUKAUS

Market Step -tiimiläinen hoitaa soittotyön kahden soittokierroksen aikana. Kiinnostuneille lähetetään lisätietosetti ja vielä soitetaan perään, onko henkilö ehtinyt tutustua. Tavoitteena on saada Market Step -asiakkaan viestiä leviämään tunnistetussa kohderyhmässä mahdollisimman tehokkaasti. Ei enää hakuammuntaa, vaan selkeitä laukauksia kohti maalia! Market Step -asiakas saa valmiita liidejä oman myyntityönsä pohjaksi. Kaikki yhteydenotot kohderyhmään tapahtuvat asiakasyrityksen nimissä puhelinnumeroa ja sähköpostiosoitetta myöten, eli asiakkaan nimi leviää harkitussa kohderyhmässä tehokkaasti. Myyntiviestiä muokataan tarvittaessa kunkin kohderyhmän sisällä myös projektin aikana, jos huomataan kirkastamisen tarvetta.

Koko projektista asiakas saa loppuraportin, joka sisältää analyysin myyntiviestistä ja sen toimivuudesta, analyysin markkinatiedosta sekä suoraa arviointia kohderyhmistä. Kaikki saatu tieto pohjautuu ammattilaisten näkemykseen, sekä suoraan kentältä tulleeseen informaatioon. Näin siis varmistetaan, että valitun kohderyhmän tarpeet, toivomukset ja huomiot tulevat havaituiksi ja tunnistetuiksi myyntiviestin kehittämiseksi edelleen. Kaikki materiaali jää tietenkin asiakkaan käyttöön myös jatkon myyntiponnisteluja varten!

Market stepin aikana tai tulosten perusteella saatetaan tulla myös perustavaa laatua olevien kysymysten ääreen; onko valitsemamme kohderyhmä alunperinkään oikea? Palvelu antaa suoraan asiakaskentältä tulevaa tietoa päätöksenteon tueksi. Voidaan joko päättää suunnata myyntiponnistelut selkeästi vetävämpään kohderyhmään tai esittää heikosti kiinnostuneen kohderyhmän kohdalla kysymys: miksi ei? Mitäs tälle voisi tehdä? 

Kratoksen Myyntilaukaus-vaihe tuotti halutut tulokset. Kohderyhmät täsmentyivät ja yritys sai selkeitä ja hyvin potentiaalisia liidejä. Heikommin vetäneen kohderyhmän kohdallakin nähtiin selvää potentiaalia, ja suoraan kentältä tulleen palautteen pohjalta myyntiviestiä voitiin terävöittää. Kratos suosittelee lämpimästi Market Step -palvelua erityisesti uuden teknologian tai palvelun kaupallistamisvaiheen lisäboosteriksi!

Eli ei muuta kuin Market Steppiä kehiin!

Tehokkain kesäterveisin,

Talentreen Suvi ja Kratoksen Esa

tiistai 21. toukokuuta 2013

Blogivieras Mika Gabrielsson: Matkalla maailmalle - Born Global

Suomalaiseen yrityskenttään ja keskusteluihin on viime vuosina ilmestynyt uusi ilmiö, Born Global. Näistä yrityksistä on toivottu suomalaisen kilpailukyvyn pelastajia ja uudenlaisen kasvun mahdollistajia. Ilmiön ajankohtaisuuden vuoksi sitä on lähestytty myös tutkimuksellisesta näkökulmasta. Erityisen syvällä Born Global –yritysten ajatusmaailmassa on tämänkertainen blogi –vieraamme Mika Gabrielsson. Gabrielsson toimii Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professorina. 

Nimensä mukaisesti Born Global –yritys tähtää nopeaan kansainvälistymiseen. Sen lisäksi Born Global -yrityksistä on löydettävissä myös monia muita niille tunnusomaisia piirteitä. Gabrielsson kertoo, että näissä yrityksissä tuote itsessään on erityisen tärkeä. Sen on oltava paitsi kilpailukykyinen, myös tuotava mukanaan ylivoimaista kilpailuetua. Tuotteeseen liitetään lisäksi poikkeuksellista erinomaisuutta ja uniikkia luonnetta. Tyypillisesti tuote suunnataankin kapeammille Niche-markkinoille, joiden tarpeita ei ole vielä riittävästi tyydytetty.

Kuva: Mika Gabrielsson.

Born Global –yritykset yhdistetään usein varsinkin Suomessa korkeaan teknologiaan. Gabrielsson allekirjoittaa määritelmän, mutta korostaa, että tuotteeseen ei tarvitse liittyä korkeaa teknologista osaamista. Erottuminen voi tapahtua esimerkiksi tuotteen designissa, josta esimerkkinä toimii suomalainen elektroniikkalaitteiden suojalaukkuja valmistava Golla. Suomessa korkean teknologian kaupallistaminen on kuitenkin keskeinen tavoite, koska maassamme on runsaasti teknologista osaamista.

Miten suomalaisilla Born Global -yrityksillä sitten menee? Esimerkkeinä onnistuneista yrityksistä Gabrielsson nostaa esiin nimet Biohit ja Rovio sekä aiemmassa blogissamme esitellyn Rocsole Oy:n. Maassamme on kuitenkin valtava määrä yrityksiä, joilla olisi edellytykset voimakkaaseen kasvuun ja kansainvälistymiseen, mutta se on jäänyt syystä tai toisesta toteutumatta. Tyypillisiä syitä erityisesti teknologiayrityksissä on tuotteen ylikehittäminen sekä liian vähäinen panostus myyntiin ja markkinointiin. Myös rajalliset resurssit kriittisessä kasvuvaiheessa nousevat usein esteeksi. Monia yrityksiä vaivaa myös osaamispula, mikä johtuu pitkälti yrittäjien vähäisestä kokemuksesta.

Lääkkeeksi tilanteen parantamiseksi Gabrielsson tarjoaa panostamista hallitustyöhön, Advisory Board-mallin hyödyntämistä, sitouttavia osakkuuksia sekä yritysten välisen yhteistyön kehittämistä. Lisäksi suomalaiset yritykset tarvitsevat entistä enemmän rohkeutta kontaktien hakemiseen. Tyypillinen kanava uusille markkinoille pääsemiseksi on luoda kontakti kansainväliseen suuryritykseen, joka tarjoaa tuotteelle kanavan kansainvälisille markkinoille. On ensiarvoisen tärkeää, että isoissa yrityksissä osataan kontaktoida oikeita ja riittävän korkeassa asemassa olevia henkilöitä. Kontaktien hakeminen on aikaa vievää työtä, johon ei usein nähdä riittävästi vaivaa. Gabrielsson korostaa, että suuret yritykset ovat aidosti kiinnostuneita uusista ideoista, minkä vuoksi hän peräänkuuluttaakin rohkeutta, ylpeyttä ja itseluottamusta oman tuotteen markkinoinnissa.
Kuva: Born Global tähtää suoraan maailmalle.


Mitä sitten Suomen valtio ja yliopistot voisivat tehdä Born Globaleiden tukemiseksi? Gabrielsson käyttää esimerkkinä Israelia, jonka mallia voisi toimia Suomessakin. Israel on valtio, josta on tullut suhteellisesti eniten menestyneitä Born Global -yrityksiä. Siellä valtio on ottanut Venture Capital –rahoittajan roolin, jonka avulla on tuettu potentiaalisia yrityksiä. Valtion tukemina yritykset ovat pyrkineet nopeaan listautumiseen, jonka seurauksena saavutettu pääoma on taas sijoitettu uusiin yrityksiin. Gabrielssonin mukaan pörssiin listautumisen kynnys on suomalaisissa Born Global –yrityksissä liian korkea. Valtio voisikin ottaa Israelin mallin mukaan aktiivisen roolin ja tukea yritystä kasvun kannalta kriittisessä vaiheessa. Tuen on kuitenkin oltava tarkasti suunniteltua ja tavoitteellista, jotta molemmat osapuolet aidosti hyötyvät yhteistyöstä. Gabrielsson varoittaa, että pahimmillaan valtion tuki voi vääristää yrityksen markkina-asemaa. Tuen päättyessä yrityksen toiminta ei ole enää markkinaehtoista ja yrityksen kilpailukyky häviää.

Yliopistot ovat monessakin mielessä keskeisessä roolissa Born Global –yritysten tulevaisuudessa. Moni yritys saa alkunsa yliopistoista, joten on tärkeää, että yliopistoissa ymmärretään nykyistä paremmin näiden käyttäytymistä. Suomalaisista Born Global –yrityksistä kaivataan myös lisää tutkimustietoa, jotta niiden tarpeita kyetään kaiken kaikkiaan ymmärtämään paremmin. Gabrielssonin mukaan tutkimuksen haasteena onkin ollut yritysten lyhyt historia, minkä vuoksi aihetta käsittelevä kirjallisuus on valtaosin amerikkalaista ja suurempiin yrityksiin keskittyvää. Suomalaisten yliopistojen tulisi lisäksi tehdä aktiivista yhteistyötä niin kansainvälisten opiskelijoiden kuin tutkijoidenkin kanssa. Uuden tiedon avulla myös tulevaisuuden koulutusohjelmat kyettäisiin suunnittelemaan paremmin Born Global –yrityksiä tukeviksi.

Gabrielssonia kuunnellessa on helppo uskoa, että Born Global –yritykset ovat keskeisessä roolissa, kun Suomen tulevaisuutta rakennetaan. Jäämme siis mielenkiinnolla odottamaan uusia menestystarinoita.


Blogiterveisin,


Olli



maanantai 29. huhtikuuta 2013

Winner takes it all: liikeideakilpailun voittaja Kratos esittäytyy!

Mikä se Kratos on? Kuopiolainen Kratos Oy on teknologiayritys, joka myy ja valmistuttaa hydraulisia paineenmuuntimia. Tuotteemme syntyi suoraan asiakkaiden tarpeisiin, kun keksijä Mikko Junttila tuskaili omassa tuotteessaan (Farmikko Energiapuukoura) voiman puutetta. Energiapuukouran giljotiinikatkaisu ei ollut Mikon mielestä riittävän tehokas ja nopea. Tästä sai alkunsa Kratos PowerSpeed.



 Kratos (muinaiskreikaksi Κράτος, suom. voima) oli kreikkalaisessa mytologiassa voiman, mahdin suvereenin vallan henkilöitymä. Mikäs paremmin kuvaisikaan tuotettamme, jonka paineenmuunnin tuo hydrauliikkasylinteriin merkittävästi lisää voimaa tai nopeutta jopa vähemmällä energialla ja tämän ansiosta käyttäjän työteho lisääntyy huomattavasti! Paineenmuuntimemme on sovellettavissa melkeinpä mihin hydrauliikkajärjestelmään tahansa ja se on erittäin helppo asentaa myös jälkikäteen. Tuotteemme hyötyjen ansiosta markkinamme ovat erittäin laajat, aina pienurakoitsijasta suurteollisuuden tarpeisiin. Asiakkaitamme ovat laitteenvalmistajat sekä Suomessa että ulkomailla.


Olemme toimineet nyt vuoden ajan. Vuoden 2013 alussa tulimme varsinaisesti esiin ja lähdimme kiertämään asiakaskenttää. Meidät on otettu vastaan erittäin hyvin ja olemmekin jo päässeet useaan neuvottelupöytään kertomaan ProtoShop palvelustamme ja PowerSpeed -tuotteistamme. Tämä on ollut loistavaa aikaa! Positiivinen vastaanotto on lisännyt entisestään uskoa omaan tekemiseemme, palveluumme ja ennen kaikkea tuotteeseemme.

Sen lisäksi, että olemme saaneet tavata uusia innostuneita asiakkaita, on meillä ollut ilo tehdä töitä loistavien yhteistyökumppaneiden kanssa. Start Up kilpailun voiton ansiosta saamme sparria tekemiseen Talentreen ammattialisilta kevään ja kesän aikana. Tätä matkaa kannattaa seurata Talentreen blogista http://talentreeblogi.blogspot.fi/ ja nettisivuiltamme osoitteessa www.kratos.fi.

Haluamme toivottaa kaikille erittäin kirkasta kesää!

 Ystävällisin terveisin,

 Esa Roponen, Kratos Oy

torstai 11. huhtikuuta 2013

Asennetta kehiin!


Up To You tarjoilee positiivista draivia yrittämisestä innostuneille, verkostoitumista sokkotreffeillä sekä konkreettista potkua ja vinkkejä yrittäjyyteen Kuopion Musiikkikeskuksella ensi tiistaina. Tilaisuudessa omia yrittäjätarinoitaan ovat jakamassa mm. Maria Veitola, Jarno Laasala sekä Aleksi Valavuori.

Kasvunnälkäiset yrittäjät ovat sydäntämme lähellä, joten olemme menossa mukana tarjoilemassa inspiraatiota ja konkreettista apua pika-klinikoiden muodossa sekä tiukkana raatilaisena arvioimassa tapahtumassa huipentuvan liiketoimintaideakisan taistoa.

Korostamme aina konkreettisen toiminnan osuutta asioiden todellisessa eteenpäin viemisessä, joten asenteemme ei jää arvosteluun! Haluamme varmistaa hyvälle idealle ja kehityshaluiselle tyypille kasvun mahdollisuuden, joten tarjoamme liiketoimintaideakilpailun voittajalle kaksi kertaa henkilökohtaista sparrausta sekä osallistumisen elokuussa starttaavaan TJ-kouluun.

Takavalokonsultoinnin sijaan pyrimme tukemaan yrittäjää pidempään ja kasvamaan asiakkaan kanssa puolin ja toisin.  Pääsemmekin siis seuraamaan voittajatyypin tai tiimin tarinaa Talentreen blogin kautta kesän ja alkusyksyn aikana.

Tapahtuman järjestävät Savon Yrittäjät, NYV Pohjois-Savo, Kuopio ES, Savonia yTiimi, YES-keskus sekä Pohjois-Savon maakunnallinen markkinointiohjelma.

Huikeita tarinoita toivoen,

Suvi

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Mikäs se CE-merkintä oikein on, mistä nyt puhutaan...?


Taas hätyytetään yrittäjää! CE-merkintä tulee pakolliseksi valtaosalle rakennustuotteita 1.7.2013 (teräsrakenteille annetaan armoa siirtymäajan verran, eli 1.7.2014 saakka). Pistä päivämäärä kalenteriin, sillä jos asia ei ole tuolloin kunnossa, voi valvova viranomainen kieltää tuotteen myynnin Euroopan Unionin alueella. Vaarana on, että kilpailijan vastaava tuote valtaa markkinan saman tien – useissa EU-maissa kun CE-merkintä on ollut pakollinen jo vuosia.

Pelkästä kiusanteosta EU:n suunnalta ei kuitenkaan ole kyse, vaan CE-merkinnällä haetaan tuotteiden vertailukelpoisuutta sekä taataan niiden turvallisuus ja kelpoisuus myös muualla EU-maissa, vapaan liikkuvuuden periaatteita tukien. CE-merkintä on jo käytössä tietyissä tuoteryhmissä myös Suomessa, täysin uudesta asiasta ei täälläkään siis ole kyse. Osa toimijoista on lisäksi ennakoinut pakollisuutta ajoissa, sillä Euroopan parlamentti teki päätöksen asiasta maaliskuussa 2011.
Kuva lainattu täältä.

CE-merkkiä ei kuitenkaan suurimpaan osaan tuotteista voi lätkäistä tuosta vain, omalla ilmoituksella. Nyt tapetilla olevien rakennustuotteiden CE-merkintään vaaditaan valtaosalla kolmannen osapuolen testausta. Tämä tietää lisää kuluja. Testaukset saattavat nousta kynnyskysymykseksi pienemmille yrittäjille, tai esimerkiksi sivutoimenaan rakennustuotteita valmistaville konepajoille. Rakennustuotteiksi luetaan kaikki rakennuskohteeseen kiinteäksi osaksi tulevat tuotteet, kuten kiviaines, teräsrakenteet, rakennesahatavara jne. Helpotuksen saavat yksilöidysti tiettyyn kohteeseen tilatut tai paikanpäällä valmistettavat tuotteet (kuten tilaustyönä tehty ikkuna suojeltavaan kohteeseen), jokaiseen erikseen tehtyyn tuotteeseen kun ei ymmärrettävistä syistä kannata sarjatuotannon turvallisuusmerkkiä alkaa sorvaamaan.

Arvioiden mukaan Suomessa on kuitenkin satoja yrityksiä, joilla asia ei vielä ole hoidossa. Kun kädet ovat täynnä päivittäistä tekemistä, koko CE-merkintä voi tuntua vaikeasti hahmotettavalta ja hautautua loppumattoman to do -listan syövereihin. Tiistain Savon Sanomat (19.2.2013) nostaa esimerkiksi pienyrityksen, jonka tulee hakea rakennesahatavaralleen CE-merkintä. Yrityksessä täytyy laatia tuotannonohjauksen käsikirja, jossa kuvataan yrityksen toiminta ja laadunvarmistus. Lisäksi on dokumentoitava seurantaa, otettava näytteitä tuotannosta, säilytettävä reklamaatiot ja analysoitava syyt ja seuraukset poikkeavien tuotteiden osalta. Tehdään siis kerralla kunnollinen sukellus laatutyön maailmaan.

 On kuitenkin muistettava, että CE-merkki ei ole laatumerkki, eikä sen perusteella voi laittaa tuotteita paremmuusjärjestykseen. CE-merkintä vain osoittaa tuotteelle osoitetun turvallisuus- ja toimivuustason vertailukelpoiseksi. Kuitenkin kussakin maassa voi lisäksi olla omat vaatimuksensa esimerkiksi tuotteen ilmastonkestävyydelle, mikä suunnittelijan täytyy ottaa huomioon jo kohteen suunnitteluvaiheesta lähtien. Kun kaikki tämä tulee jo valmiiksi kellon ympäri jatkuvan työpäivän päälle, voi monelta yrittäjältä alkaa usko loppumaan.

Onneksi apua prosessin läpivientiin on saatavilla. Prosessi tulee saada liikkeelle mahdollisimman pian, sillä vaikka määräpäivään on vielä puoli vuotta aikaa, saattavat sadat testausta tarvitsevat yritykset ruuhkauttaa CE-merkinnän myöntävät tahot. Suomessa CE-merkinnän voivat myöntää Contesta Oy, DNV Certification Oy, Inspecta Sertifiointi Oy, Suomen Ympäristökeskus ja VTT Expert services Oy. Tuotteen testaaminen ja tarvittavien asiakirjojen hankkiminen saattavat pahimmillaan viedä yli vuoden. Jos markkina menetetään kilpailijalle, on sinne aina vaikeampaa kammeta takaisin.

CE-merkinnän vaatimukset pähkinänkuoressa:

Direktiivissä edellytetään, että:
1.       Valmistaja suorittaa jatkuvaa laadunvalvontaa
2.       Valmistajan laadunvalvonnassa asettamat ominaisuusarvot, vaatimukset ja määräykset on dokumentointu järjestelmällisesti toimintaohjeita ja menettelytapoja koskevaksi kirjalliseksi selvitykseksi (=esim. laatukäsikirja)

3.       Valmistajan laadunvalvontaorganisaation vastuut on selkeästi määritelty.
PLUS:
4.       Kolmannen osapuolen on suoritettava varmennus, tarkastus ja testaus, jonka perusteella osoitetaan tuotteen vaatimusten mukaisuus harmonisoidun tuotestandardin mukaiseksi.



Aurinkoisin kevätterveisin,

Suvi

perjantai 1. helmikuuta 2013

Born Global: Kuinka teknologia kaupallistetaan - Case Rocsole

Kun kuuntelen Rocsole Oy:n teknologiajohtaja Pasi Laakkosen vastausta yllä esittämääni kysymykseen, käy heti selväksi, mihin hän vastauksellaan pyrkii. Sana ”teknologia” toistuu hänen puheessaan harvoin. Sen sijaan sanat asiakas, myyntiviesti ja palvelu toistuvat siinä kerta toisensa jälkeen. Tämä on sikäli yllättävää, kun tiedämme, että Rocsole kehittää leikekuvantamisen ja optiikkaan liittyvää huipputeknologiaa globaalisti toimivalle prosessiteollisuudelle. Yritys onkin jo syntyessään globaali toimija, ns. Born Global.

Teknologia-sanan välttäminen kaikessa viestinnässä on harkittu ratkaisu, kertoo Pasi. Kaikki lähtee asiakkaan tarpeesta ja sitä kautta oikeanlaisen palvelun myymisestä. Asiakas ei osta teknologiaa, vaan asiakas ostaa tarvitsemansa palvelun ja käyttömukavuuden. Asiakkaan ei välttämättä tarvitse tuntea Rocsolen kehittämää teknologiaa, ainakaan se ei saa olla kaupan syntymisen lähtökohta.

Kuva: Rocsole - Born Global 

Rocsole panostaa erityisen paljon myyntiprosessiin. Myyntiviesti ja myyntikanavat mietitään tarkasti ja myynti aloitetaan mahdollisimman nopeasti - ja kansainvälisesti. Pasi kertoo, että he lähestyvät asiakasta tarkasti mietityllä myyntiviestillä ja niin sanotusti sovelluskulma edellä. Käytännössä palvelukokonaisuus voi olla vielä kehittämättä ja se toteutetaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Lopullinen tuote räätälöidään asiakkaan tarpeisiin perusteellisten keskustelujen ja pilotointivaiheen avulla. Lisäksi asiakas koulutetaan tuotteen käyttöön ja palvelulle tarjotaan ylläpitotuki. Tällä tavoin varmistetaan, että lopullinen palvelu vastaa varmasti asiakkaan tarpeisiin.

Teknologian onnistuneen kaupallistamisen näkökulmasta Rocsolen toimintamalli nostaa esiin myös sen tyypilliset sudenkuopat. Suomalaiset korkean teknologian kehittäjät olettavat usein, että huipputuote myy itse itseään. Uskotaan, että kyllä asiakkaat löytävät tuotteen, kun sitä kehitetään tarpeeksi pitkälle. Siinä mennään usein metsään, eikä hyvääkään tuotetta saada koskaan kaupallistettua. Samalla tuotetta usein ylikehitetään, mikä vaikuttaa tuotteen hintaan ja heikentää siten sen kilpailukykyä. Suurin haaste ei ole itse teknologiaosaamisessa, vaan sen myynnissä. Ensimmäinen palvelu on aina vaikein myydä, minkä vuoksi siihen on panostettava paljon.

Pasi näkee, että Rocsole on hyötynyt valtavasti siitä, että Rocsole ei ole heidän ensimmäinen yrityksensä. He ovatkin omaa toimintamalliaan hiottaessa pyrkineet hyödyntämään kaiken mahdollisen opin ja kokemuksen, jonka he saivat edellisestä yrityksestään, Numcoresta - born global sekin. Numcoren kehittämä teknologia onnistuttiin kaupallistamaan menestyksekkäästi, mikä johti lopulta yrityskauppoihin kevällä 2012 Outotecin kanssa. Vaikka nyt Rocsolessa kaupallistettava teknologia on erilainen ja kohdistuu uudelle toimialalle, on kokemuksesta valtava hyöty.


Kuva: Team Rocsole.
Yksi tärkeä huomio oli se, että ydintiimi ja sen roolitukset on rakennettava huolellisesti. Rocsole on ulkoistanut kaikki ne osa-alueet, joissa he eivät ole huippuosaajia. Ydintiimiin on koottu parhaat osaajat kehitystyön, pilotoinnin, myynnin ja markkinoinnin näkökulmista. Sen sijaan osa-alueet kuten mekaniikka, kokoonpano ja suunnittelu on kaikki ulkoistettu. Ydintiimiä tukee aktiivisesti toimiva ja monipuolisesti koottu hallitus. Hallitukseen on valittu osaamista niin teknologian, kansainvälistymisen kuin juridiikankin huippuosaajista.

Pasi tietää, että suomalaisissa yliopistoissa on valtava määrä teknologista osaamista, jota voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää globaaleilla markkinoilla. Miten se kaivetaan esiin ja miten kootaan oikeanlaiset tiimit tarkasti mietittyjen liikeideoiden ympärille, on suuri kysymys. Uudet ja aloittavat yritykset tarvitsevat lisäksi tukea moniin asioihin, kuten kansainvälistymiseen, rahoitusratkaisuihin, patentointiasioihin sekä myyntiviestin kehittämiseen liittyviin kysymyksiin. Pasin neuvo on, että itse ei saa lyödä päätä puuhun. Mikäli hyvä liikeidea on syntynyt, on kysyttävä rohkeasti neuvoa asiaa tuntevilta ihmisiltä. Myös Rocsolen toimiston ovelle saa tulla koputtamaan.

Blogiterveisin,

Olli

maanantai 21. tammikuuta 2013

Luettua: Vastuullinen johtaminen

Keskuskauppakamarin vuonna 2003 tekemän tutkimuksen mukaan organisaatioissa ymmärretään yhteiskuntavastuu tuotteiden ja palveluiden sekä lakien ja normien noudattamisen kautta. Tutkimuksen mukaan päättäjät eivät hahmota henkilöstön hyvinvointia vastuualueeseen kuuluvaksi.

Yllä mainittu lainaus on kirjasta Vastuullinen johtaminen (Tapio Aaltonen, Mikko Luoma ja Raija Rautiainen; 2004), joka yhä vieläkin tuntuu olevan kattava suomalainen perusteos aiheesta. Kirja käsittelee nimensä mukaisesti yritysvastuuta johtamisen näkökulmasta. Edustettuina ovat kaikki yritysvastuun perinteiset näkökulmat: sosiaalinen vastuu, taloudellinen vastuu ja ympäristövastuu. Akateemista otetta maustavat filosofiseen taipuvat pohdinnat etiikasta ja moraalista yrityselämässä. 

Kuva: Opuksen kansi

Kirjan alussa määritellään yrityselämän faktat: yritys on olemassa, koska se on rahan tekemisen väline. Raha taas on väline johonkin suurempaan hyvään: hyvinvointiin tai vaikka onnellisuuteen. Idealististen organisaatioiden olemassaolo mainitaan kuittaamalla niiden usein kadottavan taloudellisen realistisuudentajun, muutoin vastuu on kirjoittajien mukaan yrityksille pääosin kilpailuetu. Vastuukysymyksissäkin siis raha ratkaisee, mutta viis siitä; tärkeintä on, että kestävä kehitys edistyy edes jollain tavoin. 

Alun jälkeen aiheen käsittelyn pääpaino siirtyy vahvasti henkilöstöjohtamiseen. Teoriaa sekä tilanteita ja käytänteitä avataan yritys- ja organisaatioesimerkkien avulla, jotka tuovatkin lukijalle tartuntapintaa ja vertailukelpoisuutta oman elämän vastaaviin kinkkisiin tilanteisiin. Akateemisuus puskee välillä läpi käytettävän termistön muodossa sekä vertailuna tehtyihin tutkimuksiin ja katsauksiin aiheeseen liittyen. Suuremmalle lukijakunnalle ystävällisemmäksi kirja on pyritty tekemään jättämällä lainausviitteet pois kappaleiden lopusta; lähteistöä ja suositeltavaa kirjallisuutta kiinnostuneille löytyy kuitenkin runsaasti kirjan lopusta.

2000-luvun alussa kirja lienee ollut uraa uurtava, nyt asia tuntuu välillä jo moneen kertaan pureskellulta. On kuitenkin niin, että tieto on vielä tälläkin hetkellä hajallaan eri lähteissä, keskusteluissa ja tutkimuksissa. Tästä näkökulmasta katsoen teos kokoaa paljon hyvää asiaa samojen kansien suojaan. Vastuullinen johtaminen -kirjan asia ei ole vanhentunut, vaan on päinvastoin erittäin ajankohtainen suurimmassa osassa organisaatioita. Asiasta kiinnostuneille kirja toimii mainiosti, perustellen vastuullisuuden näkemyksiä ja antaen lukijalle pohdittavaa oman toiminnan moraaliin liittyen.

Kuva: Vastuullisuus on meistä jokaisesta kiinni.

Yritysvastuukin lähtee aina yksilöstä ja hänen toiminnastaan. Yritys tai organisaatio ei voi antaa ohjeistusta jokaiseen tilanteeseen, vaan toimintakulttuurin on juurruttava jokaisen työntekijän selkäytimeen. Hyvät aikomukset ja raportoinnit eivät tee muutosta, vaan toiminta jokaisessa yksittäisessä tilanteessa luo kokonaisuuden.

Allekirjoitan edellisen julistuksen ja uskallan suositella kirjaa lämpimästi kaikille hyvästä ja vastuullisesta esimiestyöskentelystä ja vastuullisesta toimintatavasta yleisesti kiinnostuneille. Mikäli sitä vastoin kaipaa konkreettisia ohjeita yritysvastuun kasvattamiseen esimerkiksi ympäristötyön suhteen, siihen kirja ei anna valmiita vastauksia. Tässä asiassa voi onneksi kääntyä esimerkiksi allekirjoittaneen puoleen! :)

Blogiterveisin,

Suvi