perjantai 12. joulukuuta 2014

Pitkä ihana leikki


Asenteet yrittämiseen ja yrittäjyyteen ovat iloksemme hiljalleen muuttumassa. Nykynuorten ajatuksissa yrittäjyys on vakavasti otettava vaihtoehto itsensä toteuttamiselle. Vapaus, vastuut ja velvollisuudet ovat tasapainossa, eikä yhdestä pitkästä ja yhtenäisestä työurasta haaveilla samalla tavalla. Sisäisen yrittäjyyden tarpeesta on puhuttu jo vuosikymmenen sivu ja suurin osa uusista työpaikoista syntyy PK-yrityksiin. Kaikista ei siis tule itsenäisiä yrittäjiä, vaan osa näistä tulevaisuuden toivoista työllistyy muiden palvelukseen kuten ennenkin. Samat ajattelumallit ja maailmankuvan muutos vaikuttavat kuitenkin joka puolella. Eikä ajatus koske pelkästään tulevia työelämän tähtiä, vaan sama ajatusmalli pitäisi ottaa mukaan kehitettäessä jo varttuneempaan ikään ehtineitä yrityksiä. Tuore väitös (lisää esim. tästä linkki ylen uutiseen) esimerkiksi selvittää, miten suomalaiset työyhteisöt ovat liian asiakeskeisiä unohtaen sensitiivisyyden sekä kokemusten merkitykset.
 

Kun yritystä ja yritysideaa esitellään julkisesti, rahoittajille tai potentiaalisille työntekijöille, kysytään monesti kuka? mitä? häh? ja siihen vastataan kertomalla kuka? Kenelle? Ja miksi? Kun samaa asiaa mietitään yrityksen sisällä johtamisen ja liiketoiminnan rakentamisen näkökulmasta, kysyisin mieluummin seuraavat kysymykset: Kenen kanssa? Miksi? Miten?

Kenen kanssa?

Syksyn Nordic Business Forumilla yksi asia nousi mielessäni yhdeksi vahvimmaksi viestiksi: ihmiset. Keiden kanssa haluat tehdä töitä, ketkä ovat oikeat ihmiset yritykseesi, miten ihmisiä johdetaan ja motivoidaan. Samaa kirjoittaa Jim Collins kirjassaan Hyvästä Paras, kun he tutkimusryhmänsä kanssa pähkäilivät viidennen tason johtajuutta: tarvitaan jopa ankaruuteen asti menevää kykyä valita oikeat ihmiset ympärilleen. Monessa lähteessä myös henkilökohtaisen kehittymisen keskustelussa on todettu, että se kenellä ympäröit itsesi, määrittää myös oman potentiaalisi toteutumisen suuntaa. Ihminen on sosiaalinen eläin, laumavietti on tahdonvoimaa voimakkaampi.

Olen tutustunut yhteistöiden tiimoilta moneen upeaan yrittäjänalkuun, keskustellut start uppien perustajien kanssa, lukenut blogeja, uppoutunut Taivas+Helvetti –kirjojen tarinoihin, pohtinut ja käynyt keskusteluja start up-yrittäjyyttä tutkivan yliopistotutkijan kanssa. Näyttää siltä, voitteko kuvitella, että sukupolvellinen ihmisiä haluaa jopa viihtyä töissään ja pitää elämässään hauskaa. Selkä veressä sinun tulee leipäsi ansaita –tyyppinen ajattelu ei istu heidän pirtaansa, vaan projekteja voidaan tehdä sinne ja tänne, itseään pitää voida toteuttaa ja töitä halutaan tehdä hyvien tyyppien kanssa. Samasta puhuivat NBF:n tulevaisuuspaneelin loistavat osallistujat professori Alf Rehnin briljantissa kaitselmuksessa. Lähes jokainen oli valinnut koulun sijaan elämänkoulun; on kiire elää tänään, vaikkei huominen koskaan kuolisikaan. Itsensä toteuttaminen, innostus ja mahtavat ihmiset toistuivat heidän puheissaan jatkuvasti.
 
 

Miksi?

Kun oikea jengi on kasassa, johtajan tehtävä on rakentaa merkitys porukan yhdessä ololle ja tekemiselle. Miksi tehdään on tässä vaiheessa tärkeämpää kuin miten tehdään. ”Miksi” –kysymykseen pitäisi jokaisen jäsenen pystyä vastaamaan omasta vinkkelistään käsin sitoutuneena: ei siis mitä me haluamme saada vaan mitä me haluamme saada aikaiseksi? Minkä muutoksen maailmaan haluamme aiheuttaa? Miten kehitämme lisää?

Coachingissa ajatellaan käyttäytymistutkimusten perusteella, että kun ihminen löytää tarkoituksen ja merkityksen olemassaololleen ja tavoitteilleen, hän ohjautuu automaattisesti tekemään päämääräänsä nähden oikeita asioita. Tähän liittyy vahvasti arvopohja ja arvojenmukainen toiminta; tässä vaiheessa epistola kytkeytyy vahvasti edelliseen kohtaan oikeiden ihmisten yhdessä tekemisestä.

Samat arvot jakavilla ihmisillä on suurempi todennäköisyys rakentaa yhteinen kuva merkityksestä ja tekemisestä. Koska yrityskulttuurissa vaikuttavat arvot ovat todellisia (tunnistettuja tai ääneen  lausumattomia) ja suuntaavat keskeisesti jokapäiväisen toiminnan laatua, on äärimmäisen tärkeää keskittyä vakavasti kysymykseen ”miksi” monella organisaatiotasolla: yritysten välisessä kanssakäymisessä, ryhmien välisessä (esim. JORY, eri tuotannolliset ja/tai toiminnalliset osastot) sekä yksilöiden välisessä kanssakäymisessä. Eli: miksi me olemme täällä, miksi me olemme täällä yhdessä ja miksi minä olen täällä?

Miten?

Kun jengi on koossa ja sen koossa olemiselle ja –pysymiselle on kaikkien osallistujien allekirjoittama pätevä syy, lahjakkaat, asiastaan innostuneet ihmiset kyllä löytävät keinon sen saavuttamiseen. Motivoituneita ihmisiä ei tarvitse kaitsea, korkeintaan tekemisen suuntaa hienosäätää niin, että porukka toimii hyvin yhteen. Yhteisistä pelisäännöistä on hyvä sopia siinä määrin, kuin se on toiminnan kannalta on ehdottoman tarpeellista. Turha kahlitseminen ja byrokratia kuitenkin lienevät enemmän tekemisen esteenä ja hidasteena. Rajat ovat toki rakkautta ja tuovat toiminnalle raamit, mutta niiden sisällä tulee olla runsaasti tilaa ja vapautta toteuttaa itseään, viihtyä hyvien tyyppien kanssa ja kehittyä, kokeilla ja leikkiä. Lapsi ei ole terve ellei se leiki, ja jos leikki on lapsen työtä, niin työn tulisi olla aikuisten leikkiä. Pitkää, ihanaa leikkiä, jossa toteutukselle vain mielikuvitus on rajana.
 
Iloisin terveisin,
Suvi

torstai 20. marraskuuta 2014

Blogivieras Jari A. Väänänen: Kasvuyrityksen taloushallinnon tähtäin on tulevaisuudessa


Monelle yritykselle tilitoimisto saattaa edelleen olla paikka, joka hoitaa pakolliset raha-asiat ja tuottaa säännölliset raportit lainsäädännön tarpeisiin. Tämä toki on tilitoimiston tehtävä, mutta taloushallinnosta voidaan ottaa irti paljon enemmän kuin mitä laki vaatii. Sitä voidaan käyttää työkaluna yrityksen kasvun kehittämisessä ja tukena ennustettaessa tulevaa.

Talentree Talouspalvelut Oy perustettiin juuri tätä tarkoitusta varten. Emoyhtiö Talentree Oy on saanut olla mukana monenlaisessa hienossa kasvutarinassa. Samalla on tullut selväksi, että taloushallinnolla on iso merkitys kasvun onnistumisessa. Niinpä päätös yhdistää vuosien varrella kerätty kasvun sparrausosaaminen talouspalveluihin syntyi luontevasti. Uuden tytäryhtiön kautta asiakkaita pystytään sparraamaan kasvuun entistä kokonaisvaltaisemmin, kun talouden johtaminenkin on keskeinen osa palvelutarjoomaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pelkän raportoinnin sijaan asiakkaan kanssa mietitään yhdessä, mitä raportoinnin luvut kertovat ja millaisia toimenpiteitä niiden perusteella kannattaisi tehdä. Perinteisten tilitoimistopalvelujen lisäksi asiakkaille voidaan tarjota asiantuntemusta myös muihin talousasioihin, kuten rahoituksen hakuun, omistajanvaihdoksiin ja verosuunnitteluun.

Aluksi piti kuitenkin löytää tiimiin kovan luokan talousosaaja. Niinpä Haapakorvan Antti Talentreelta lähti jututtamaan Väänäsen Jaria Javeco Palveluista. Annetaanpa Jarin kertoa, miten tässä kävi.



"Keväällä olimme Antin kanssa keskusteluissa ja Antti kertoi, että Talentree on jatkossa tarjoamassa taloushallinnon palveluja kasvuyrityksille. Antti pyysi meitä Javeco Palveluina mukaan koska meillä oli vahvaa kokemusta taloushallinnon ulkoistamisprojekteista ja tilitoimistomaailmasta. Halusimme ehdottomasti olla tukemassa Talentreen tarjoamaa modernia taloushallinnon palvelua. Talentreen ja Javecon yhteistyön myötä voimme tarjota asiakkaille kasvuun sparraavaa talouspalvelua, niin että asiakas itse voi keskittyä ydintoimintaansa."



Jarilla on yli 20 vuoden kokemus talouspuolen johtotehtävistä, mm. 10 vuotta pankissa yritysrahoituksen parissa ja 10 vuotta tilitoimistoalalla. Pohjakoulutukseltaan Jari on juristi. Yrittäjäksi hän päätyi ensimmäisen kerran vuonna 2004 ostettuaan Kuopion Laskentapalvelut. "Olin ollut Lujatalolla talousjohtajana muutaman vuoden ja mietin, että taloushallinnossa alkaa rakennemuutos, jossa haluan olla entistä vahvemmin mukana", kertoo Jari. Hän toimi parhaimmillaan 27 henkilöä työllistäneessä Javeco Laskenta Oy:ssa yrittäjänä vuoteen 2008, jolloin se myytiin Pretax Yhtiöille, jossa Jari työskenteli aluejohtajana vuoteen 2010 saakka. Oman yrittäjäuransa lisäksi Jarille on kertynyt laaja-alainen kokemus kasvuyrittäjyydestä hallitustyöskentelyn kautta, sillä hän on uransa varrella toiminut monen eri alan yrityksen hallituksessa. Nyt hän vaikuttaa mm. Itä-Suomen Hallituspartnerit ry:n puheenjohtajana.

Jari lupautui jakamaan kokemuksensa kasvuyrityksen taloushallinnon menestystekijöistä ja tyypillisimmistä karikoista.

Miksi taloushallinto on yritykselle tärkeää?
"Taloushallinto tarjoaa konkreettista ja ”kovaa tietoa” sekä mittareita, joiden avulla voidaan suunnitella tulevaa. Se kertoo yrityksestä faktoja, joiden avulla saadaan ymmärrystä siitä, mikä toiminta on kannattavaa ja mikä ei, eli mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Tosin tässä kannattaa muistaa pitkäjänteisyys. Kaikkien toimintojen ei ole tarkoituskaan olla kannattavia heti aluksi."

Mikä taloushallinnossa on haastavinta?
"Taloushallinnossa katsotaan liian usein peräpeiliin, vaikka sen pitäisi olla yrityksen toiminnan ennustamista. Tähän Talentree Talouspalvelut tuo muutoksen. Taloushallinnon ”excel-valta” on myös usein ylikorostunut. Yrityksen budjetin tulisi perustua toimintasuunnitelmaan, eikä toisinpäin"

Mitkä taloushallinnon osa-alueet ovat erityisen tärkeitä kasvuyritykselle?
"Oikea-aikainen raportointi ja ennustaminen. Esimerkiksi pelkkä kuukausittainen raportointi ei välttämättä ole kasvuyritykselle optimaalinen, vaan tarvitaan oikeaa tietoa oikeaan aikaan. Talentree Talouspalveluilla raportointi räätälöidään yrityksen tarpeiden mukaiseksi. Ennakointi on tärkeää kaikille yrityksille, mutta se korostuu kasvuvaiheessa, jossa kohdataan jatkuvasti uusia tilanteita ja tarvitaan faktaan perustuvaa tietoa nopeiden päätösten tueksi."

Neuvoja kasvuyrityksille, jotka miettivät taloushallintoaan?
"Kun yritys lähtee kasvuun, alkavat haasteet usein käyttöpääomassa ja kassanhallinnassa. Juuri näissä asioissa aktiivinen, osaava tilitoimisto ja modernit järjestelmät ovat ensiarvoisen tärkeitä. Taloushallinto ei ole yritystoiminnassa kaikki kaikessa vaan se on toiminnan kuvaaja ja nykyisin yhä useammin myös toiminnan ennakoija, ennusteiden ja ajantasaisten raporttien avulla. Katse pitää olla tähän päivään ja tulevaisuuteen."



Taloushallintopalvelut ja tilitoimistokenttä ovat siis haasteiden edessä, sillä toimintaa on pystyttävä kehittämään kasvuryrittäjien kovenevien vaatimusten mukaisesti. Uutena ja kasvavana yrityksenä Talentree Talouspalvelut haluaa ottaa tämän positiivisen haasteen vastaan. Asetelma on otollinen, sillä niin ihmisten kuin järjestelmienkin kohdalla voidaan tehdä valintoja, jotka tuottavat asiakkaalla lisäarvoa nyt ja tulevaisuudessa. Ja toki auttaa sekin, että Talentree-konsernissa kasvuyrityksen arki ja haasteet tunnetaan hyvin omakohtaisesti. Onneksi kasvukipuihin sopivat täsmälääkkeet löytyvät jatkossa läheltä.

Blogiterveisin,

Rocsolen Noora, avokonttorin eteläsiivestä

lauantai 11. lokakuuta 2014

Miten löytää Se Oikea? Business Partneria etsimässä...

”Miten löytää Se oikea?” -kysymys pyörii varmasti aika-ajoin monen yrittäjän ja elinkeinonharjoittajan mielessä. Ei, nyt en tarkoita sitä klassista parinhakukysymystä, vaan ajatusta syvemmän liiketoimintakumppanuuden muodostamisesta toisen yrityksen kanssa. Paljon puhutaan ”Business Partnereista” ja ”Partneruudesta”, mutta mitä se oikein tarkoittaa? Mitä moinen titteli Lontoon kielellä oikein vaatii yritystoiminnassa? Aion ottaa selvää.

Ajatus Business Partner -olemuksen selvittämisestä syntyi seuraamalla Talentreen ja Data Group Kuopion yhteistyötä, jota voisi kuvailla juuri tuoksi syväksi kumppanuudeksi – ja niin kuvaavat yritykset itsekin. Yhteisten asiakasprojektien myötä Talentree ja Data Group Kuopio löysivät toisensa ja muodostavat nykyisin molemminpuolisen asiakassuhteen. Viimeisimpänä yritykset ovat työskennelleet yhdessä Data Group Kuopion laadunhallintajärjestelmän kehittämisprojektissa, jonka tuloksena DG Kuopio sai ISO 9001-laatusertifikaatin kesällä 2014.



 Päästäkseni todellisen Business Partneruuden jäljille, jututin Talentreen Suvia (von Beckeriä) ja Data Groupin toimitusjohtaja Eric Valtaa sekä Janne Martikaista, joka vastaa DG-tukipalvelun työnjohdosta toimien myös vastuullisena laatujärjestelmän rakentamisessa.

Löysin kuusi keskeistä tekijää, joiden avulla voi tunnistaa todellisen ja sen oikean liiketoimintakumppanin. 

1. Tahtotila

Yritysten motivaatio tulee olla samalla tasolla ja yhteiset päämäärät selkeästi asetettu. Lisäksi halu edistää molemminpuolista taloudellista hyvinvointia on Business Partneruuden edellytys. Vaikka jossakin vaiheessa tuntuisikin, että haluaisi paiskata hanskat tiskiin, yhteinen tahtotila ja vastuu toisesta auttavat saamaan asiat päätökseen. Suvi korostaakin, että DG:n kanssa aikataulut ovat aina pitäneet kunnianhimoisesta projektiaikataulusta huolimatta, mikä on yksi osoitus yhteisestä tahtotilasta. Tästä kielii myös se, että DG palkkasi kokonaan yhden henkilön (Jannen) hoitamaan ja koordinoimaan laatuprojektia. Lisäksi yrityksen henkilöstö on vahvasti sitoutunut projektiin, mistä Suvi kiitteleekin.

2. Aktiivinen ja avoin vuorovaikutus

 Janne nostaa esille, kuinka tärkeää on ollut saada yhteistyökumppani kiinni, kiireellisissäkin asioissa. Näin ollen projektin rattaat ovat pysyneet pyörimässä, eikä aikaa kulu yksittäisten asioiden setvimiseen. Vaikka yritykset eivät päivittäin työskentele toistensa kanssa, tulee niiden kuitenkin informoida avoimesti toisiaan projektin etenemisestä yhteisten tapaamisten välissä. Suvi kertoo myös, että matala kynnys ottaa yhteyttä helpottaa vuorovaikutusta ja auttaa omalta osaltaan projektin etenemistä.

3. Yrityskemiat

Kuten ihmissuhteissa, on myös yritysten välinen kemia tärkeää. Eric mainitsee, että Talentreen kanssa on ollut mukava tehdä töitä ja asiat ovat menneet kivuttomasti eteenpäin. Molempien yritysten toiminta on rentoa; ihminen työskentelee aidosti ihmisen kanssa. Henkilösuhteet ovatkin suuressa roolissa yrityskemioiden muodostumisessa. Suvin mukaan Talentreen ja Data Groupin toimintatavat ovat samalla aaltopituudella ja työnteon lomassa huumorikin voi kukkia.

4. Luottamus

 Edellä mainitsemani kohdat sekä vaativat luottamusta että luovat sitä yritysten välille. Vaikka luottamus kuulostaa itsestään selvältä, ei se sitä aina ole. Ericin mukaan syvempi yhteistyö vaatii osakseen luottamussuhdetta ja luottamista myös siihen, että yrityskumppanilta löytyy tarvittava osaaminen. Luottamuksen muodostuminen ei tapahdu hetkessä, vaan se vaatii osapuolilta panostamista yhteistyöhön ajan kuluessa.

 5. Palautteenanto

 Kuinka viedä toimintaa eteenpäin, kun ei tiedä missä parantaa tai mitä tehdä toisin? Suvi kuvaa projektia Data Groupin kanssa ”rakentavaksi kehittämiseksi”, missä molemmin puolin on annettu vinkkejä toisille esimerkiksi toimintatapojen kehittämisestä. Vaikka Talentree on toiminut projektissa laatujärjestelmän rakentamisasiantuntijana eli ”opettajana”, näkee Eric tärkeänä palautteenannon myös ”oppilaan” suunnalta. Näin voidaan varmistaa se, että jatkuva kehittyminen mahdollistuu. (Kurkkaa Talentreen arvot)

 6. Yhteiskehittäminen

 Hedelmällisintä syvällisessä liiketoimintakumppanuudessa lienee yhdessä kehittyneet ajatukset ja toimintatavat. Suvi mainitseekin, että on saanut uusia, oivaltavia työkaluja Jannelta konsultin työhönsä. Yhteistyön tuloksena Talentree otti esimerkiksi käyttöönsä DG:n kehittämän laatukyselyn. Eric kuvaakin toimintaa ”molemminpuoliseksi tippien vaihdoksi”. Yhteiskehittämisessä lienee keskeistä spontaani ”miksei, kokeillaan”-asenne, jonka tuloksena toiminta kehittyy seuraavalle tasolle.

Jälkikäteen kun katsoo tuota listaa, voi todeta, että samat elementit taitavat vallita yksityiselämässäkin. Toisaalta Business Partneruudessa on se erilainen puoli, että ”niitä oikeita” voi ja pitääkin olla useampia.

Ihanaa syksyn jatkoa toivottelee kummioppilas Ilona

perjantai 29. elokuuta 2014

Syksy tarjoaa uusia yritystukia kasvua vauhdittamaan

Kulunut vuosi on ollut - edelleen - monille yrityksille vaikea. Pitkään jatkunut talouden matalasuhdanne sai esimerkiksi kauppakamarin toimitusjohtajan Risto E.J. Penttilän tekemään suoran vertauksen 1990-lamaan (Kauppakamarin Päättäjäpäivät 15.8.2014 Kuopiossa). Nyt ollaan hänen mukaansa yhtä pahassa jamassa.

Myös yritystukirintamalla on ollut välivuoden makua, etenkin pk-yrityksille tarjottavien tukien suhteen. Tähän on vaikuttanut niin EU-ohjelmakausien vaihdos kuin tietyt lakimuutoksetkin. Vanhoja toimintamalleja (kuten ELY:n tuotteistetut asiantuntijapalvelut) on ajettu alas jo jonkun aikaa, ja uusien ylösajo on ottanut aikansa. Tämä on tietysti ymmärrettävääkin.

Nyt näkyy kuitenkin valoa tunnelin päässä, ainakin tukien suhteen. Ja tukien avullahan voi saada lisäboostia kasvuun. Tarjolla on kaksikin erittäin potentiaalista instrumenttia, jotka tukevat monipuolisesti kasvuhaluisen yrityksen kehitystyötä.



Team Finland Explorer -rahoitus on tarkoitettu kansainvälistymisen tukemiseen. Tuki kohdistetaan asiantuntijapalveluiden hankintaan ja on suuruudeltaan 50%. Hankkeen koon alaraja on 8000€, ylärajan määrittelee saatujen de minimis -tukien määrä. Huomionarvoista on, että kyseessä on Tekesin täsmälääke, jota voi hakea vain vuoden 2014 loppuun. Niin ikään kannattaa huomioida, että tuki sopii myös suuryrityksille!

Yritystenkehittämispalvelut.fi on uusi tukiportaali, joka avautui yritysten käyttöön juuri äskettäin. Kuten sivustolla sanotaan, "nämä ELY-keskusten uudet palvelut tarjoavat Suomen johtavien asiantuntijoiden apua sekä räätälöityjä ja kustannustehokkaita palveluita pk-yrityksille, jotka haluavat kehittää liiketoimintaansa, kasvaa, uudistua ja kansainvälistyä." Tarjolla on alkuvaiheessa kaksi vaihtoehtoa (Analyysi ja Konsultointi), joiden kautta lisäkäsiä kehittämiseen voi saada 75-80% tuella.
  • Analyysi on 1-2 päivän kestoinen palvelu, jossa tehdään yrityksen nykytila-analyysi, määritellään yhdessä pitkän tähtäimen tahtotila, ja luodaan kehittämissuunnitelma tahtotilan saavuttanimiseksi. Analyysipalvelun tuettu hinta asiakkaalle on 220€/pvä (+alv).
  • Konsultointi on osa-alue, joka on tarkoitettu kehittämishaluisille yrityksille hieman pidempään kehittämisprojektiin (max 15pv kolmen vuoden aikana). Palvelut on jaettu kuuteen osa-alueeseen, joista valitaan yrityksen tarpeeseen parhaiten soveltuva teema. Konsultointipalvelun tuettu hinta asiakkaalle on 300€/pvä (+alv).
Portaalin kautta asiakas voi tutkia itselleen sopivia palveluita, etsiä itselleen sopivan kehittämskumppanin erillisen puitejärjestelyn kautta valikoituneista asiantuntijoista ja syöttää hakemuksen. Prosessi on tehty erityisen suoraviivaiseksi ja helpoksi! 

Kannattaa tutkia, mikä tukimuoto palvelisi parhaiten Sinun yritystäsi! Ja jos yllä mainitut instrumentit - tai jotkut muut kehittämistuet - kiinnostavat, autamme mielellämme asian pähkäilyssä! Olemme ilolla apuna niin hankkeistuksessa kuin varsinaisen hankkeen toteuttamisessakin. Nyt on mitä parhain hetki luoda pohja tulevien vuosien kasvutarinoille.

Syysterveisin,

Antti 

torstai 10. heinäkuuta 2014

Kesäharjoittelijan näkökulma: Tutkimusretkellä konsulttimaailmassa


Niin vierähti taas yksi lukuvuosi hallintotieteen opiskelijan elämässä ja äkkiä olikin kesäkuu. Kesälaitumet kutsuivat Tampereelta Kuopioon ja harjoittelu Talentreen palveluksessa oli alkamassa. Pian löysinkin itseni istumasta yrityksen kuukausipalaverissa, ympärilläni monia uusia, iloisia kasvoja. Puhuttiin triathlonista ja jalkapallosta. Ja lähestyvistä Kesäpäivistä. Mutta puhuttiin siellä painavaa asiaakin. Jokainen kertoi vuorollaan meneillään olevista projekteistaan ja niiden edistymisestä. Sitä sitten peilattiin asetettuihin tavoitteisiin ja kukin arvioi omaa suoriutumistaan. Mikäli tavoitteisiin oli mielestään päässyt, sai lisätä uuden Lego-palikan Suomen paras työpaikka -nimiseen rakennelmaan. Heti tuli tunne, että tässä porukassa on sitä jotain.



Kuluneiden viikkojen aikana olen saanut olla mukana jos jonkinlaisissa asiakasprojekteissa ja uutta kokemusta on karttunut enemmän kuin osasin etukäteen aavistaakaan. Itselleni parasta antia on ollut kun koulun penkillä päntätty teoria on alkanut saada lihaa luidensa ympärille. Ahaa-elämyksiä toisensa perään. Tenttikirjoissa usein vilahtelevat visiot, missiot ja organisaation arvot vilahtelevat täällä ihan yhtä tiuhaan, mutta käytännön työssä ne eivät enää olekaan taivaanrannan maalailua vaan niillä on ihan oikeasti merkitystä. Ai kenelle vai, kysyy epäilevä blogin lukija. Minä sanoisin, että ihan joka ikiselle osaselle organisaatiossa. Oli se sitten miten suuri tai pieni tahansa.

Yksi merkittävimmistä oppimistani asioista on se, että vakaviakin asioita voidaan tehdä hauskalla tavalla ja silti tehokkaasti ja tuloksellisesti. Vai sanoisinko, että jopa tehokkaammin ja tuloksellisemmin pilke silmäkulmassa kuin vakavalla naamalla. On ollut päiviä kun vatsalihakset ovat huutaneet hoosiannaa ja avokonttorissa töitään pakertaneet ovat varmaan hiljaa mielessään toivoneet kokoushuoneeseen parempaa äänieristystä. Mutta kaiken ilon ja naurunremakan keskellä on muistettava, että johdon strategiapalavereista on vielä pitkä matka siihen, että koko henkilöstö saadaan uskomaan yhteisiin päämääriin ja tavoittelemaan niitä yhdessä rintamassa. Tähän ei riitä powerpoint-kooste strategiatyön tuloksista firman pikkujouluissa vaan tarvitaan paljon paljon enemmän. Oma näkemykseni on, että kun tietoa ennemmin jaetaan kuin pantataan, päästään asioissa jo huimasti eteenpäin!



Kuukausi on vierähtänyt ja lienee aika arvioida omaa suoriutumistani. Ensimmäiset tavoitteeni olivat oppia jotakin itselleni aivan uutta, auttaa kesäkollegoitani heidän työssään ja samalla myös tutustua heihin vähän paremmin. Hyvillä mielin voin todeta, että olen Lego-palikkani ansainnut!

Muistetaanhan makoilla riippumatossa ja nauttia kesästä nyt kun se vihdoinkin saapui!

Terkuin,

Kesäharjoittelija Marianna


tiistai 10. kesäkuuta 2014

Yrityskulttuuri ja arvot pitkospuina tulevaisuuteen


Culture eats strategy for breakfast, sanotaan. Ylevän kuuloinen lause, jota on helppo toistella. Yleensä sillä saa tilanteessa kuin tilanteessa osakseen valistuneen näköisiä katseita ja hyväksyvää nyökkäilyä. Ja pakkohan se on kuulijan nyökkäilläkin, kun yrityskulttuurista puhutaan. Kukaan täysipäinen tuskin uskaltaa se merkitystä kyseenalaistaa.

Mutta mistä yrityskulttuuri sitten muodostuu – mitä se se ihan oikeasti tarkoittaa? Määritelmiä on varmasti yhtä monia kuin on maailmassa johtamisen asiantuntijoita, mutta itse tykkään tästä:
yrityskulttuuri = arvot X niiden toteutuminen käytännössä

Paperilla siis helppo nakki. Luodaan vain haluamamme arvot ja sitten toimitaan niiden mukaan. Yrityskulttuuri vahvistuu ja popsii strategian aamupalaksi, pekonin ja sopivan kypsän munan kera. Ja yrityksen voittokulku on yhtä varma kuin Brasilian sambaisa saaga kohta alkavissa karkeloissa.

Paha vaan, kun nuo arvotkaan eivät ole ihan pala kakkua. Niistä toki puhutaan. Ja niitä työstetään. Niistä tehdään huoneentauluja ja niitä käytetään puhtoisen brändin julkisina esitaistelijoina. Niille pyhitetään omia workshoppeja ja kokonaisia tyhy-päiviä. Ja tunnustan auliisti: oma ammattikuntani on asiassa usein takapiruna. Silti asia jää liian usein pelkiksi kultareunaisiksi lauseiksi, joiden yhteys tosielämään on rajallinen kuin futurologien villeimmät visiot.

Kaikesta tästä huolimatta uskon huolella yhdessä mietittyjen - ja jalkautettujen - arvojen voimaan kuin vuoreen. Toimintaympäristö muuttuu niin nopeasti, että yrityksellä on oltava jotakin, jonka varaan nojata. Arvojen kautta rakentuva vahva yrityskulttuuri on hyvä selkänoja, jos mikä. Kyllä strategiaakin tarvitaan (enkä sano näin vain siksi, että olen strategiakonsultti), mutta ilman sopivaa alustaa sekin on vain jono bittejä verkkolevyn nurkalla.

Yrityskulttuurikaan ei kuitenkaan vielä riitä, vaan tarvitaan yhteinen maali – siis semmoinen kiihoke, jonka saavuttamiseen kaikki voivat sydämestään sitoutua, ja jonka ääneen lausuminenkin saa olon tuntumaan hyvältä. Meillä se on ”Suomen paras työpaikka, joka oman esimerkkinsä kautta toimii alan suunnannäyttäjänä”. Uskomme, että se pitää sisällään ne asiat, jotka varmistavat myös liiketoiminnallisen menestyksen. Ensiksikin meillä pitää olla kyky houkutella parhaat tekijät. Sitten meidän pitää pystyä auttamaan heitä siinä, että he voivat kasvaa ammatillisesti ja toteuttaa näin kunnianhimoaan. Ja mikä on kunnianhimoiselle ammattilaiselle paras palkinto työstä? Tyytyväinen asiakas. Uskon, että yhtälö toimii. Toki visio on avattu myös konkreettisiksi lähitulevaisuuden tavoitteiksi, mutta se iso, ehkä eteerinenkin pilvi kaiken yllä on tuo edellä mainittu. Jos tähtäät kuuhun, mutta ammut ohi, päädyt silti tähtien joukkoon.

Sitten on vielä viimeisin, mutta samalla ehkä kaikista voimallisin: missio. Se on meidän perustehtävämme, olemassa olomme syy; oikeutuksemme olla, kehittyä ja nauttia matkasta. Meidän missiomme on tämä: ”Talentree on yrityskasvattamo. Meidän tehtävämme on auttaa asiakkaitamme kasvamaan ja kehittymään.”

Minulle – meille – tämä on se iso suunta, jättimäinen nuoli, jonka mukana kuljemme kohti visiotamme. Tuon ison nuolen sisällä on pakko hakea oikeita koordinaatteja koko ajan, asiakkaan viestejä kuunnellen. Siinä tarvitaan ketterää ja dynaamista strategiaa sekä liiketoimintamallin alituista kehittämistä, jopa kyseenalaistamista. Se miten organisoidumme, palvelee missiotamme. Ei toisin päin.

Olemme miettineet pitkään ja hartaasti, miten saisimme tämän koko paketin yhteen. Miten saisimme nivottua arvomme (positiivisuus, vastuullisuus, elämän tasapaino, asiakkaan menestyminen, jatkuva kehittyminen), missiomme ja visiomme yhdeksi kokonaisuudeksi, josta jokainen voisi hakea tarttumapinnan? Onneksi apuun tuli todellinen ammattilainen, Antti Karppinen. Teimme yhdessä kuvan, fiilistaulun, joka meille edustaa sitä tunnetilaa ja tulevaisuutta, jonka näemme tavoittelemisen arvoisena. Jos suunta on joskus hukassa, kuvasta pitäisi löytyä jälleen oikea polku. Tarkoituksena onkin tehdä kuvasta toimiston seinälle kanvaasi, jonka neliöpinta-ala lähestulkoon vetää vertoja töölöläiselle perusyksiölle. Kuva on vielä stilisointia varten valmis, mutta tästä saa jo ajatuksen… (klikkaa isommaksi!)




Jack Welch puhuu kirjassaan Winning strategiasta näin: ”In real life, strategy is actually very straightforward. You pick a general direction and implement as hell”. Hyvähän se on sanoa, voisi ajatella: GE:n kaltaisen multikorporaation muskeleilla tuo on varmaan ollut kohtuullisen helppoa. Mutta on tuossa paljon viisauttakin, myös meille pienemmille yrityksille ja yrittäjille. Kun perussuunta on tiedossa – ja kaikilla sukset samaan suuntaan – voittajamuuvit ovat lopulta niitä, jotka nähdään käytännössä, ei paperilla. Arvot ja niistä kumpuava yrityskulttuuri toimivat mainioina pitkospuina kohti menestystä.

Blogiterveisin,

Antti

keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Toimitusjohtajaa lomittamassa -iloa, hyötyä ja tehokasta kehittämistä

Mitä tapahtuu, kun Talentreen konsultti Antti (Huuskonen) hyppää pariksi viikoksi pohjoissavolaisen koneistamon toimitusjohtajan saappaisiin? Vaikka tämä saattaa kuulostaa siltä, että kaikki katastrofin ainekset ovat kasassa, on Tehokoneistus Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Koivistoinen palannut lomaltaan hymyssä suin. Myös Antti myhäilee tyytyväisyyttään, sillä onhan hän saanut kokemusta oikeista ”TJ”:n hommista ja suoriutunut niistä mallikkaasti. 





Hieman taustaa sille, miksi ja miten tähän tilanteeseen on päädytty. Koska metalli- ja konepajateollisuus on hyvin suhdanneherkkä, tulee alalla toimivan yrityksen olla jatkuvasti valppaana selviytyäkseen kilpailuilla markkinoilla. Tämä vaatii yritykseltä ennen kaikkea kilpailukykyistä osaamista sekä toimintakykyä, jonka ylläpitäminen vaatii paljon työtä. Tämän seurauksena myös Tehokoneistuksen toimitusjohtaja Kimmo Koivistoinen totesi, että huili toimitusjohtajan hommista tekisi hyvää. Arjen toimintojen pyörittämisen lisäksi yrityksen tavoitteena on ollut päivittää laatujärjestelmä, joka paitsi selkeyttäisi ja tehostaisi yrityksen sisäisiä prosesseja, olisi myös helppo viestiä ulospäin niin sidosryhmille ja asiakkaillekin.

 Tehokoneistus ja Talentree ovat aiempien yhteisten projektien myötä syventäneet suhteitaan ja näin myös päätettiin laatujärjestelmän päivittämisestä. Tämän jälkeen idea toimitusjohtajan lomittamisesta nousi keskusteluissa esiin. Yritysten intressit kohtasivat ja modernina konsulttitoimistona tunnettu Talentree näki ainutlaatuisen tilaisuuden hyödyntää toimitusjohtajan tuuraaminen osana laatujärjestelmän päivittämisprojektia. Sokerina pohjalla oli vielä Talentreen Antti, joka koulutukseltaan, aiemmalta työkokemukseltaan ja jopa harrastuksiltaan istui täydellisesti konepajateollisuuteen ulkoistettavaksi toimariksi.   

Antin mukaan jalkautuminen yritykseen, henkilöstöön tutustuminen ja arjen toimintojen tekeminen auttaa merkittävästi laatujärjestelmän päivityksessä, sillä tämän avulla voidaan aidosti ymmärtää yrityksen prosesseja, rakentaa luottamusta ja uudelleenorganisoida yrityksen toimintoja. Myös Koivistoinen näkee ulkopuolisen näkemyksen arvokkaana oman toiminnan kehittämiseksi. Haastavinta lomittamisessa on hypätä liikkuvaan junaan kesken kaiken. Tämän vuoksi tehtävien rajaaminen, henkilöstön apu ja avoin viestintä toimintatavoista on tärkeää. Ennen lomituksen alkua Antti sai muutaman päivän seurata Koivistoisen työtä, mikä auttoi tulevan tehtävänkuvan hahmottamisessa.  

Molempien herrojen mukaan molemminpuolinen luottamus ja kokemus toimialasta ovat tärkeitä tekijöitä toimitusjohtajan lomituksessa. Lisäksi Koivistoinen mainitsee, että ”innostunut asenne, mitä Antilla on, ei haittaa yhtään”. Myös henkilöstölle tulisi hyvissä ajoin informoida mahdollisimman läpinäkyvästi uudesta tulokkaasta, jotta turhaa spekulaatiota ei lähde liikkeelle. Tehokoneistuksen henkilöstö ottikin Antin positiivisesti ja ”asiallisesti huumorilla” vastaan.

Koivistoinen näkee, että vastaava ulkoistuspalvelu on hyödyllinen etenkin pienille organisaatioille, joilla ei ole yrityksen sisäisiä resursseja riittävästi. Koska Talentreen vahvuutena ovat eri alojen ammattilaiset, onnistui hyppääminen Tehokoneistuksen toimitusjohtajan lainasaappaisiin sujuvasti ja tuleva laatujärjestelmäkin sai sitoutuneen henkilökunnan taakseen. Lopputulemana tapahtui siis kaikkea hyvää. Lisäksi Antti sai uuden lempinimen: TJ- Huuskonen.

Edellä kuvattu case-tapaus on elävän elämän esimerkki siitä, miten asiakasta kuuntelemalla voidaan tuoda yllättävääkin lisäarvoa ja helpotusta yritysten jokapäiväiseen toimintaan: varovaisen toiveikkaasta puolivitsistä kehkeytyi menestyksekäs tarina, jonka kaiut näkyvät molempien yritysten toiminnassa vielä pitkään.



Kesäisin terveisin toimittajan lakki päässä,


kummioppilas Ilona

maanantai 7. huhtikuuta 2014

It is totally Up to you!

Tättärää, taas tapahtuu! Kuopio ES järjestää huomenna tiistaina Finnkino Scalan yläkerroksessa järjestyksessä toisen peräkkäisen Up to you-tapahtuman, joka on suunnattu kaikille yrittäjille ja sellaiseksi mieliville, kiinnostuneille ja muille, jotka aavistelisivat elämän suunnan olevan itsestä kiinni!

Talentree oli jo viime vuonna mukana ensimmäistä kertaa järjestetyssä Up to you-tapahtumassa yhteistyökumppanin roolissa. Olimme etuoikeutettuja tarjoamaan liikeideakilpailun voittajalle pääpalkintona konsultointia ja osallistumisen keväiseen Talentreen TJ-kouluun. Allekirjoittanut oli myös Talentreen edustajana paikan päällä ja tuomaristossa. Voittajaporukan kokemuksista kirjoitettiin lyhyt lokikirjoituskin.


 Hyvin sujuneen päivän aikana kuulin inspiroivia bisnesideoita, juttelin mielenkiintoisten yrittäjänalkujen kanssa ja kuulin urallaan jo pidemmälle edenneitä puhujia. Kun meitä pyydettiin tänä vuonna mukaan koko vuoden yhteistyökumppaneiksi, ei tarvinnut kahdesti miettiä! Wau!

Kuopio ES tekee mielestäni äärimmäisen tärkeää työtä ja vaikuttamista yrittäjyysmyönteisyyden ja etenkin uskalluksen levittämisessä. Jos miettii aloittavan yrittäjän mielenmaisemaa, oli idea sitten miten loistava tahansa, niin yksin ei pärjää sitten millään! Oman mielen pelot, uskomukset, epätietoisuus ja demonit voivat pahimmassa tapauksessa torpata toiminnan ennen alkujaan. Siksi tarvitaan kannustusta, muita ideaan uskovia ja hyväntahtoisesti sparraavia ja tukevia tahoja. Kun idea saa tuulta siipiensä alle ja omistajat uskoa yritykseensä, kuka tietää millaiseen kukoistukseen ja kasvuun pieni verso lähteekään!

Talentree haluaa olla tukena kasvuyritysten kaikissa vaiheissa; tukemassa, sparraamassa ja auttamassa asiantuntemuksellaan pahimmista karikoista. Mekin olemme aloittaneet tyhjästä, yhden miehen vuokrahuonetoimistosta, ja siitä pikkuhiljaa kasvaneet reilun 10 henkeä työllistäväksi yrityskasvattamoksi. Kasvuyrittäjää tai sellaiseksi aikovaa ymmärtää parhaiten toinen samanlainen.


Kuva täältä.
Kun tänä vuonna olemme taas mukana tapahtumassa, pohdimme mikä hyödyttäisi aloittavaa, innokasta yrittäjää alkutaipaleellaan kaikkein eniten? Pääpalkinnoksi Talentree tarjoaakin Start Up!-kisan voittajaporukalle 3x2h yrityskohtaista konsultointia, jonka tarkoituksena on sparrata voittajan liikeideaa kohti menestystä. Konsultoinnin aihe päätetään voittajan liiketoiminnan tarpeen mukaan.

Lisäksi voittajaidea saa tiimistään yhdelle jäsenelle osallistumisen keväällä lanseerattavaan Talentreen huippumyyntivalmennukseen. Koulutus käsittelee myynnin kehittämistä ja myynnin johtamista monelta näkökannalta ja tarjoaa tehokkaan tuen tuoreen liikeidean myynnille ja kaupallistamiselle. Koulutukseen tulee yritysten edustajia kattavasti eri toimialoilta, eli koulutus on samalla myös oiva paikka myös verkostoitumiseen.

Tulkaa tiistaina ständille moikkaamaan ja yhteyttä saa ottaa muutenkin! Yrittäminen on itsestä kiinni :)


 Innostavin terveisin,

 Suvi von Becker

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

HR – Huuhaata vai euroja viivan alle?

Olipa kerran organisaatio. Aivan normaali. Kasvutavoitteineen ja -kipuineen. Normaalin arkisähellyksen kanssa eläen, onnistuen ja epäonnistuen. Ja olipa kerran johtaja, joka mietti, että ”jotain tarttis tehdä.”

Yksi tapa varmistaa yrityksen menestys ja tehdä sitä kuuluisaa ”jotain”, on ottaa yrityksen HR-toiminnot tarkastelun alle. Olethan huomioinut mm. nämä:
  • Yhden virherekrytoinnin kustannus on jopa 40 % henkilön vuosipalkasta.
  • Yhden sairauspäivän hinta on jopa 350 €.
  • Yksi eläköityminen voi maksaa satojatuhansia euroja.
  • Yrityksen edustaja on henkilökohtaisesti vastuussa YT-lain noudattamatta jättämisestä ja voidaan tuomita rangaistukseen rikoslain nojalla.
  • Henkilöstöasioiden laiminlyönnin hinta on tuntikausia turhaan käytettyä työaikaa, virheitä, tyytymättömiä asiakkaita, maineen menetystä, turhautumista, työpahoinvointia jne.
Henkilöstöön liittyvät kustannukset palkkakustannusten lisäksi ovat usein piilokustannuksia, joita yrityksissä ei varsinaisesti seurata. Ja myönnettävä on, että näiden kustannusten hallinta ja ohjailu voi olla haastavaa jo ihan hahmottamismielessä. Otetaan esimerkiksi sairauspäivä. Palkkakustannus on vielä helposti todennettavissa, kuten myös työterveyslääkärin veloittama hinta. Jos palkataan sijainen, pystytään kertomaan kustannus. Hieman haasteellisemmalle alueelle mennään, kun otetaan tarkasteluun esimerkiksi menetetyn työajan arvo. Tai vaikkapa sijaisen vaillinaisesta perehdytyksestä johtuvan virheen hinta. Entäpä kustannukset projektin viivästymisestä? Tai siitä, että sairaslomalla olija tekee töitä hädissään kotoa käsin ja pidentää parantumistaan?


Kuva: Talentreen oma poppoo oppimassa. HR-manageri tyytyväisenä etualalla.

Esimerkkejä samanlaisista piiloutuvista ja kertautuvista kustannuksista on jokaisessa henkilöstöön liittyvässä toiminnossa ja prosessissa. Tämän vuoksi uskonkin siihen, että henkilöstöön liittyviin toimintoihin tulisi luoda mittarit ja seurantamenetelmät aivan kuten mihin tahansa muuhunkin toimintoon myynnistä tuotantoon. HR-toimintojen tulosta ja tehokkuutta voi ja pitää mitata tulosvastuullisena yksikkönä.

Liikkeelle voi lähteä tutustumalla esimerkiksi Tukholman yliopiston tohtorin ja dosentin Paula Liukkosen ajatuksiin ja malleihin siitä, kuinka omaan henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja mitataan ja seurataan selkeästi ja helppojen työkalujen avulla.

http://www.paula-liukkonen.se/fi-utbildningsmat.htm

Käy myös testaamassa pika-analyysilla oman organisaatiosi HR-kunto:

https://digiumenterprise.com/answer/?sid=1161734&chk=33KQ4QJB

Pääsetkö puhtain paperein kesälaitumille? :)

Mittaroivin terveisin

Susanna

HR Manager
Talentree Oy

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Kummioppilaan ajatuksia aurinkoisena päivänä

On maaliskuun puoliväli ja aurinko hellii säteillään. Kevät pyrkii saapumaan Kuopioon hieman etuajassa ja kyllä huomaa, kun on kevättä rinnassa ja positiivinen mieli. Mieli tosin on positiivinen myös muutoinkin – ”Talentreella on kivaa” taitaa olla nykyisin yleisimpiä lausahduksiani.


 Työharjoitteluni on jatkunut ja miten paljon olenkaan kokenut hehkulampun lailla syttyviä AHAA -elämyksiä ja saanut kosketuspintaa konsultin työstä. Vaikka ”konsultti” ehkä sanana herättää joissakin turhan stereotyyppisiä mielleyhtymiä jakkupukuihin pukeutuvista tyhjänpuhujista, on todellisuus osoittautunut Talentreella täysin päinvastaiseksi. Uskomatonta miten paljon tietomassaa nämä ihmiset käsittelevät päivittäin kuitenkaan romahtamatta sen alle. Projektit soljuvat eteenpäin, töissä on mukavaa ja hyvät vitsit ovat sallittuja. Ei voi muuta kuin ihailla.


 Hyvään tekemisen meininkiin ja miellyttävään työilmapiiriin vaikuttavat varmasti yrityksen arvot. Niistä oppikirjoissa, johtamisen perusteissa ja yritysten toimintakertomuksissa puhutaan paljon, mutta usein ne leijuvat abstrakteina käsitteinä ilmassa vailla konkreettista näkyvyyttä arjen työssä. Joskus myös yrityksen toiminta voi olla täysin ristiriidassa sen ennalta määriteltyjen arvojen kanssa. Kuitenkin arvojen tulisi olla liiketoiminnan punainen lanka ja ikään kuin selkärankaan juurtunut asennoituminen työhön, joka näkyy myös ulospäin. Arvoja ei tulisi luoda niin, että ne vain kuulostavat sopivan arvokkailta ulkopuolisten korviin, vaan niiden tulisi perustua rehellisyyteen ja siihen strategian määrittelemään tahtotilaan, johon yritys pyrkii toiminnallaan.

Positiivisuus on yksi Talentreen viidestä arvosta eikä suotta. Kun on hyvä fiilis, heijastuu se välittömästi kaikkeen tekemiseen. Parhaimmassa tapauksessa hyvä kiertää ja positiivinen fiilis tarttuu muihinkin. Positiivinen ilmapiiri luo myös puskuria haastavia tilanteita varten sekä lisää avoimuutta ja luottamusta työkavereiden välille. Ihmisten työmotivaatio paranee ja tehokkuus lisääntyy. Kuulostaa loogiselta.

 Se, että töissä on kivaa, tulisi olla kaikkien työtätekevien oikeus. Näin keväästä hurmautuneena toivotankin kaikille lukijoille paljon aurinkoa, sillä se huomattavasti helpottaa hymyilyä. Ja tämä usein tarttuu muille eteenpäin!

 Aurinkoterveisin, kummioppilas Ilona

Hymiökuva lainattu täältä.

perjantai 14. helmikuuta 2014

Stadin valtaaja Susanna esittäytyy!

Vuoden 2014 alusta alkaen Talentreen HR-palvelujen tarjontaa vahvistetaan ja selkeytetään. Tavoitteena on, että meiltä saa jatkossa tukea ja tekeviä käsiä yrityksen HR-asioihin toimialasta ja koosta riippumatta. Samalla toimintamme laajenee pk-seudulle asti, koska sinnehän ne savolaiset tuppaavat pakkautumaan. Koska kasvottomuus on tylsää ja HR:ssä on kyse ihmisistä, tässä katsaus ihmiseen homman takana.

Olen Susanna Pyykkö, HR-ammattilainen, joka on kerännyt kokemusta ja oppia eri toimialoilla ja erikokoisissa yrityksissä noin kymmenen vuoden ajan. Työhistoriasta löytyy rahoitusalaa, kauppaa niin kuluttaja- kuin yrityspuolellakin sekä viimeisimpänä tuotantoa elektroniikasta metalliin. Opiskelut ovat jatkuvasti tukeneet ammatillista kehittymistäni ja sieltä puolelta osaamiseen on kertynyt mm. liiketaloutta, johtamista, HR-käytäntöjä, psykologiaa, kasvatustieteitä ja viimeisimpänä aluevaltauksena coachingia. Oma kokemukseni on osoittanut, että HR-täti (tai setä tai tyttö tai poika) on paikallaan yrityksessä kuin yrityksessä. Vanha tuttu huvittavaksi lausahdukseksi muuttunut ”henkilöstö on yrityksemme voimavara” on oikeasti mahdollista toteuttaa, jos sitä tahtoo ja tekee toimenpiteitä sen suuntaisesti.


Oma ammatillinen kiinnostukseni suuntautuu vahvasti siihen, miten perinteisin ja ennen kaikkea uusin ja luovin HR:n keinoin voidaan tukea liiketoimintaa. Minulle HR ei ole pelkästään työsuhdetietojen ylläpitoa ja palkanlaskentaa, vaan nimenomaan ihmisten vahvuuksien etsimistä ja kehittämistä niin, että yritys menestyy. Alf Rehn kirjoitteli taannoin jutussaan HR-viestissä, että HR-päällikön tulisi olla toimitusjohtajan läheisin yhteistyökumppani. alH Haluankin toimia HR-tehtävissäni liiketoiminnan sparraajana, tukijana ja asioiden mahdollistajana ja myös niinä tekevinä käsinä, joita yrityksissä tarvitaan. Asioita voi teoretisoida aikansa, mutta loppujen lopuksi täytyy kääriä hihat ylös ja ryhtyä hommiin, jos oikeasti aikoo saada asioita tapahtumaan!

 Hihat ylös ja hommiin toimii minulle muutenkin hyvänä elämän ohjenuorana. Aamulenkille tulee lähdettyä ennen kukonlaulua, töiden ohella opiskeltua ja lapsiperheen arki pyöritettyä, kun lopettaa turhan ihmettelyn ja menee eteenpäin pilke silmäkulmassa. Asiat täytyy tehdä tosissaan, mutta ei vakavasti, sanoo stadilaistunut savolainen ja toivottaa ihanan pirteitä kevätpäiviä kaikille lukijoille!


Terkuin,

Susanna

torstai 6. helmikuuta 2014

Osaamattomuuden sietämätön keveys


”Mä en osaa.”
”Osaathan, kokeile edes”.
”Ei kun mä en oikeesti osaa.”

”Okei, anna kun mä autan.”
(Katkelma äidin ja lapsen keskustelusta)


Ja siitä se homma sitten lähtee. Lapsi yrittää, äiti auttaa ja lopputuloksena asia saadaan hoidettua ja lapselle jälleen uusi kokemus. Kun ihminen poistuu mukavuusalueeltaan, tapahtuu muutos eli oppimista. Kaikkein parhaiten oppimista tapahtuu, kun mukavuusalueelta poistutaan niin, että ihminen saa siihen tukea. Teoreettisella tasolla puhutaan lähikehityksen vyöhykkeestä (Lev Vygotskyn mukaan). Sillä tarkoitetaan tiedollisen toiminnan aluetta tai tasoa, jolla oppija pystyy toimimaan pätevän ohjaaja tuen avulla, mutta ei itsenäisesti.

Teoria on teoriaa ja lapset ah niin avoimia ja rehellisiä, mutta käytännössä harvoin työyhteisössä päästään siihen tilanteeseen, että ihmiset pystyvät lausumaan tuon ensimmäisen lauseen: ”Mä en osaa.” Ihmiset mieluummin peittelevät omaa osaamattomuuttaan ja tekevät asiat hankalasti kuin myöntävät oman osaamattomuutensa. Syitä siihen on varmasti lukemattomia (pelko, luottamuspula, tarve esittää jotain muuta kuin on jne. jne.), mutta lopputulos on silti sama. Resursseja hukataan, mahdollisuuksia menetetään, ihmiset turhaantuvat ja voivat huonosti. Osaamattomuus keventää yrityksen mahdollisuuksia menestyä. Sietämättömästi. Yritä siinä nyt sitten saavuttaa kasvutavoitteita ja mennä eteenpäin.


Myös valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt ovat jo muutaman vuoden aikana heränneet siihen, että koko kansakunnan osaamista on kehitettävä, jotta mm. a) Suomen kilpailukyky voi kehittyä ja b) työurien on mahdollista pidentyä. Vuoden 2014 alusta alkaen voimaan tullut laki taloudellisesti tuetusta osaamisen kehittämisestä sekä muutokset ja tarkennukset YT-laissa pyrkivät kannustamaan (ja osittain pakottamaankin) myös yrityksiä ottamaan asian agendalle. Laki taloudellisesti tuetusta osaamisen kehittämisestä kannustaa yrityksiä systemaattisen osaamisen hallintaan mahdollistamalla verohyötyä koulutuspäiviin käytetyistä palkkakustannuksista ja YT-lain tarkennukset antavat painoarvoa henkilöstö- ja koulutussuunnitelman tekemiselle.
 
Systematiikka on kaiken a ja o osaamisen kehittämisessä ja siihen myös yllä mainitut valtiovallan toimenpiteet kannustavat. Verohyödyn mahdollistamasta koulutussuunnitelmasta täytyy mm. tulla ilmi, kuinka yrityksessä kartoitetaan osaamistarpeet, minkälaisia toimenpiteitä aiotaan millekin henkilöstöryhmälle toteuttaa ja miten toimenpiteiden toteutumista aiotaan seurata. Asioita ei kuitenkaan kannata tehdä pelkästään verottajan vuoksi ja turhan hankalasti, vaan rakentaa koulutussuunnitelmasta omaan yritykseen soveltuva, dynaaminen ja asioita oikeasti edistävä työkalu, joka antaa luontevan tilaisuuden käydä keskustelua osaamisesta tai osaamattomuudesta sekä tiedon siitä, mihin asioihin kehittämistoimenpiteet kannattaa kohdistaa.


 Rakenna koulutussuunnitelmasi näin:
 Selvitä yrityksesi tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi vaadittava osaaminen.
 Selvitä nykyinen osaaminen
Selvitä kahden edellisen välinen ero ja toimenpiteet.
Kirjaa toimenpiteet koulutussuunnitelmaksi.
Käy suunnitelma läpi henkilöstön kanssa.
Toteuta suunnitellut toimenpiteet.
Huolehdi yksilökohtaisesta seurannasta.
Päivitä suunnitelma tarvittaessa.


Lisätietoja allekirjoittaneelta ja osoitteista
 
Osaavin terveisin
 
 Susanna
 
Ps. Vaikka koulutussuunnitelmasta puhutaankin YT-laissa, joka koskettaa yli 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä, vaaditaan veroedun saamiseksi koulutussuunnitelma myös pienemmiltä yrityksiltä.
 
 
Pps. Muistathan huomioida myös muut työsuhteeseen tai henkilöstöön liittyvien lakien muutokset, esim. vuosilomapäivien siirto-oikeuden sairastuttaessa.

keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Kummioppilas Ilona esittäytyy!


Seuraavaksi esittelemme kummioppilaamme Ilonan, joka karsiutui tiukan rekryn kautta mukaan meininkiimme kevään ajaksi. Ilona suorittaa innovaatiojohtamisen opintoihinsa kuuluvaa harjoittelua tutustumalla konsultin työhön. Ilona kirjoittaa havainnoistaan ja oppimisestaan blogia kevään aikana, joten hänestä kuulemme vielä!
 Hei arvoisa blogin lukija. Olen iloinen, että saan tavata sinut ensi kerran näin virtuaalisesti ja kertoa sinulle hieman itsestäni. Tulevaisuudessa tulemme mahdollisesti viettämään joitakin hetkiä yhdessä sekä tämän blogin välityksellä että oikeassa elämässäkin.

Kuka minä sitten olen ja mitä ihmettä kirjoitan tänne Talentreen blogiin? Nimeni on Ilona ja olen Talentreen kummioppilas vuosimallia 2014. Ensimmäinen laatuaan sanoakseni, joten tuleva kevät tulee varmasti olemaan hyvin opettavainen niin minulle, kuin varmasti Talentreellekin. Tavoitteenani on saada arvokasta kokemusta työelämästä, rakentaa omaa identiteettiäni kasvupolullani ammattilaiseksi ja tuoda oma panokseni liiketoimintaan opiskelijan näkövinkkelistä. Aivan, olen siis opiskelija, ja valmistun kauppatieteiden kandiksi keväällä 2014 suuntautumisena Innovaatiojohtaminen. 

Otetaan pieni katsaus historiaan ja siihen miten olen tässä.

Olen syntynyt järvien keskellä Etelä-Savossa lähes 24 vuotta sitten. Lapsena olin melko ulospäin suuntautunut ja pieni kyläyhteisö ei tarjonnut paljoakaan harrastusmahdollisuuksia. Ympäristö haastoi keksimään tekemisen itse, ja näin pidinkin omille päiväkoti- ja koulukavereille askartelu ja leikkikerhoa, jolla oli hyvin katu-uskottava nimi: Matsi-kerho (nimelle hain kosketuspintaa Macho-sanasta). Lisäksi mielikuvitukselliset roolileikit rikastuttivat lapsuuteni maisemaa; Peppi Pitkätossuksi pukeutuminen oli mielipuuhaani.

Lukion kävin Savonlinnan Taidelukiossa Ooppera/musiikkiteatterilinjalla, jossa pääsin vihdoin toteuttamaan itseäni; tanssimaan, näyttelemään, laulamaan ja soittamaan. Koska en kuitenkaan kokenut taiteilijan ammattia täysin parhaaksi vaihtoehdoksi epävakaan talousnäkymän vuoksi, päätin hakea ”vain johonkin kouluun mikä kiinnostaa”. Estetiikasta ja kauneudesta kiinnostuneena hain Laurea-ammattikorkeakouluun kauneudenhoitoalan koulutusohjelmaan Vantaalle opiskelemaan kosmetiikan kemiaa, mikrobiologiaa, lainsäädäntöä ja liiketaloutta. Tässä vaiheessa haluan korostaa; en ole parturi-kampaaja tai kosmetologi, vaan estenomi. Ammattikorkeakoulusta valmistuin keväällä 2012 ja pari viikkoa valmistumiskekkereiden jälkeen olin asettanut itseni seuraavaan tulikokeeseen: Kauppatieteellisen yhteisvalinnan pääsykokeeseen.

Eräs heinäkuinen päivä kesällä 2012 toi postin mukana pieneen vantaalaiseen yksiööni paksuhkon kirjekuoren, jossa minua onniteltiin pääsystäni Kuopioon opiskelemaan. Kiljuin riemusta ja niin kiljui äitikin puhelimessa kun kerroin hänelle ilouutisen. Vihdoin pääsisin takaisin järvien ja kauniin luonnon läheisyyteen opiskelemaan tutkintoa, josta olin haaveillut jo jonkin aikaa.      

Kauppatieteiden opinnot ja osa-aikainen myyjän työ määrittelevät pitkälti arkeni kulkua, mutta toisaalta pidän siitä, että arjessani tapahtuu. Olen perusluonteeltani melkoinen ikiliikkuja, sillä haluan haastaa itseni uuden oppimiseen ja kehittymiseen, koskaan en tule olemaan valmis! Vastakohtana hektiselle elämänmenolle nautin saunomisesta ja musiikkiin uppoamisesta. Vapaa-aikani vietän mieluiten urheillen, avomieheni ja perheeni parissa hyvää ruokaa kuluttaen, sekä matkustellen. Lempparilajini on ehdottomasti lumilautailu, sillä siinä stressin saa tehokkaasti pois niin kehosta kuin mielestäkin.

Tulevaisuudessa näen itseni työskentelemässä uusien liiketoimintamallien sekä tuotteiden ja palvelujen kehittämistehtävissä. Tällä hetkellä työstän kandidaatin tutkielmaani teollisuuden palveluinnovaatioiden lanseerauksesta. Odotankin innolla Talentreen tarjoamia haasteita ja uusia kokemuksia, joilla rakennan urapolkuani eteenpäin.

Nimen sanotaan olevan enne, joten toivon, että voin olla Ilonanne tänä keväänä. Lopuksi voin vaan todeta, että enchanté, hauska tutustua!  

perjantai 3. tammikuuta 2014

Mind full of....


Uuden vuoden aluksi on taas hyvä tarkastella kasvuyrittäjän ajatusmaailmaa –ja ainakin sen hallintaa –uudesta näkökulmasta. Syksyisessä Kuopiossa Aleksi Litovaaran mindfullness –koulutukseen osallistuneiden toimitusjohtajien ja yrittäjien kommentit parin harjoituksen jälkeen olivat seuraavia: ”Ihan kuin näkisin taas väreissä”, ”Huolet tuntuvat tosi kaukaisilta”, ”Tajusin monta asiaa, jotka voin delegoida saman tien”, ”Minusta tuntuu, että kerrankin sain hetken levon ajatuksilta. Nyt tiedän, mihin kannattaa keskittyä ja mitä priorisoida”, ”Voidaanko tehdä uudestaan…?”. Mistä ihmeestä oikein on kyse?


Otetaan pieni takauma normiarkeen: kiire painaa päälle, tuhat ja sata asiaa odottaa tekemistään, 64 sähköpostia ja tekstaria lähettää pingpongiaan ja puhelin soi. Stressaa, vaikka kaikki periaatteessa onkin kiinnostavaa ja hyödyllistä. Kuulostaako tutulta? Mitä tämä kaikki mahtaa tarkoittaa elimistöllesi?

Yhäkin kivikaudella elävä elimistösi ei erottele stressireaktiota sapelihammastiikerin hyökkäyksestä. Olet varmaan lukenut tästä? Kroonistuessaan stressi alkaa häiritä kehosi normaalia toimintaa, pistää hormonitoimintasi sekaisin… ja alkaa näkyä keskittymis- ja muistivaikeuksina, unihäiriöinä ja pelastusrenkaana navan ympärillä. Kierre on valmis ja pahenee vain. Tunnistatko jonkun näistä?


Moni kiireinen tunnistaa kyllä itsensä ja huomaa negatiiviset vaikutukset, mutta pähkäilee silti; mitä muka voisin tehdä, ei minulla ole aikaa elämäntaparemonttiin, tämmöistä tämä nyt vaan on.

Entä jos asialle voisikin tehdä jotain? Mitä jos joku kertoisi, että jo parilla minuutilla päivässä voi olla huikeat vaikutukset elämääsi? Kyse ei ole ihmedieetistä, vaan ajattelunhallinnasta. Tämänkertainen blogivieraamme Aleksi Litovaara on Business coach ja mindfullness-ohjaaja, joka on hyödyntänyt keskittymisharjoitusten tehoa jo 10 vuotta; ensin arjessaan sekä lumilautailun yhteydessä ja sittemmin työssään (vaikkakin lautaillessaan hän ei kuulemma olisi suin surminkaan kertonut muulle porukalle päänsisäisistä harjoituksistaan). Aleksi on kouluttanut ihmisiä ja johtajia yrityksissä menestyksekkäästi mindfullnessin saloihin.


Mindfulnessilla on ollut pitkään maine ”hihhulien hommana”. Syytä voi vain ihmetellä: monissa vakavasti otettavissa tutkimuksissa hyödyt ovat olleet huikeita! Jo kahdeksan viikon päivittäisen, muutaman minuutin kestävän harjoittelun jälkeen keskittymiskyky paranee, muistaminen ja oppiminen kehittyvät, työn tekeminen tehostuu, paraneminen nopeutuu, stressitasot laskevat, ihmisten kohtaaminen helpottuu…

Litovaara kertoo mindfullness-harjoitusten kehittävän hyväksyvää läsnäoloa. Työyhteisössä tämä helpottaa ihmisten positiivista kohtaamista ja toisten huomiointia. Positiivisesti ajatteleva ihminen selviytyy stressireaktiosta nopeammin, näkee ympärillään uhkien sijasta mahdollisuuksia ja tarttuu helpommin tilaisuuksiin. Mielestäni on ymmärrettävää, että on helpompi esimerkiksi kehittää uutta, kun sapelihammastiikeri ei vaani jatkuvasti tietokoneen takana. Kokemusten mukaan esimerkiksi keskittyminen avokonttorissa helpottuu ja työn imuun palaaminen keskeytyksen jälkeen nopeutuu huomattavasti.


Erityisesti johtajuuden näkökulmasta Litovaara listaa mindfullness-harjoitusten ja – ajattelutavan hyötyjä seuraavasti: Auttaa suoruudessa, asioihin keskittymisessä, helpottaa johtajaa todella kohtaamaan ja kuuntelemaan alaistaan/kollegoitaan, auttaa oman toiminnan arvioinnissa ja siten esimiesroolin löytämisessä ja tunneinstrumentin käytössä. Mindfullnes-harjoitusten avulla voi kehittää valmentajamaista ja ratkaisukeskeistä työotetta, voi auttaa parantamaan vastuullisuutta ja eettisyyttä työyhteisössä. Se auttaa stressin ja epävarmuuden sietämisessä sekä tasapainottaa vallankäytön ja palvelun rajapintaa esimiestyössä.


Kuulostaako lista vakuuttavalta? Moni yritys on kokeillut ja tulokset puhukoot puolestaan. Mindfullness- harjoitukset ovat ottaneet käyttöönsä ainakin valmentaja Phil Jackson (11 MBA-mestaruutta), Google, Apple, General Electric, GM, Xerox, Yahoo!... Mikä näiden yritysten taustalla onkaan, ainakin jotain ne lienevät tehneet oikein, vai mitä? Pohjoismaissa pilottiprojektia ovat olleet kokeilemassa Carlsberg ja vakuutusyhtiö If. Lähtisikö sinun yrityksesi joukon jatkoksi?

Miten sitten päästä alkuun? Laita kello hälyttämään kahden minuutin päähän. Hengitä sisään ja ulos tietoisesti. Tunnustele miltä ilman virtaus tuntuu. Miltä pallean laajentuminen tuntuu? Tunnetko jännityksiä tai kiristyksiä keuhkojen alueella? Voit helpottaa tunnustelua laskemalla kätesi kevyesti pallean päälle. Jos ajatuksia putkahtaa päähäsi, tunnista ne, hyväksy ne ja anna niiden mennä. Palaa takaisin tunnustelemaan hengitystäsi.


Kun aika on kulunut, pyöräytä hartioitasi ja mieti hetki miltä tuntui. Oliko pariminuuttinen vaivan arvoinen?

Iloisen kuplivin uuden vuoden terveisin,


Suvi