perjantai 14. syyskuuta 2012

Blogivieras Mari Puoskari: Välttämätön vähähiilisyys

Talentreen bloggarin haastateltavana on tällä kertaa Logican kestävän kehityksen palveluiden johtaja Mari Puoskari .

Vihreitä asioita hän on ajanut aikaisemmin aktiivisesti politiikassa pk-seudulla, jossa hän on toiminut mm. Helsingin kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana sekä Vihreiden varapuheenjohtajana. Nyt politiikka on vähentynyt valtuustotoimintaan ja kestäviä ratkaisuja edistetään pääosin työelämän kautta. Pääasiana hänen omalla työtontillaan ovat ympäristöstrategiat, kestävä liikenne, vihreät ja läpinäkyvät toimitusketjut, energian ja materiaalinsäästö sekä päästömittarointi ja raportointi.

Työnsä puolesta Mari Puoskari on nähnyt ympäristöstrategioita laidasta laitaan. Hänen mukaansa hyvän strategian paljastavat määritellyt mittarit ja selkeät julkilausumat, esimerkiksi ”yrityksemme on hiilineutraali 2020 mennessä”. Suuret selkeät tavoitteet on kuitenkin syytä pilkkoa vielä osiin ja mitattaviksi teoiksi. Kuljettavan polun pilkkomiseen ja todentamiseen voidaan käyttää muusta strategiatyöstä tuttuja työkaluja, kuten vaikka tuloskorttia (BSC), jolloin ympäristöstrategian sitominen muun toiminnan osaksi voi käydä luontevammin.

Kuva: Mari uskoo vähähiilisyyden voimaan.


No, onhan niitä järjestelmiä. Asiakkaamme vaativat ISOja toimia, mielellään 14001-muotoisena. Siispä ylpeänä täten kerromme, että meillä on sekä laatu- että ympäristösertifikaatit! Näin ajattelee moni kehityskelpoinen yrittäjä ja johtaja. Mari Puoskari muistuttaa kuitenkin, ettei useinkaan yhtään kilowattia energiaa ole säästetty siihen mennessä, kun järjestelmä on pystyssä. Asiakkaat sertifikaatti siis saattaa vakuuttaa, Puoskaria ei, ainakaan suoralta kädeltä. Lisäksi ISO-stantardin mukainen järjestelmä on verrattain raskas pk-yrityksille.

Tehosuhde todellisten tekojen ja järjestelmän välillä saattaa siis jäädä vaatimattomaksi. Jos käytössä on rajallinen resurssi oman ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi, on suositeltavaa miettiä muita keinoja, järjestelmä kun on joka tapauksessa vasta alku. Voi vaikka kirjata ylös nykyiset tiedot käytettävissä olevien mittarien osalta, ja päättää tavoitteet ja keinot niihin vaikuttamiseksi. Esimerkiksi energiankulutus on konkreettinen ja helposti saatavilla oleva luku mitattavaksi. Lisäksi energiansäästö on sinänsä kiitollista, että säästynyt energia näkyy säästönä myös kassassa.

Muutenkin Puoskari muistuttaa, ettei ympäristöjalanjäljen pienentämistä tule miettiä ainoastaan imagonäkökulmasta tai asiakkaan miellyttämiseksi. Siitä tulee aidosti kiinnostavaa vasta, kun euroja säästyy, saadaan lisää asiakkaita tai havaitaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia! Kestävään kehitykseen kuuluvat tiukasti myös sosiaalinen ja taloudellinen vastuu, joihin varsinkin julkisella keskustelulla ja ohjauksella pyritään vahvasti vaikuttamaan.

Pelkkä vihreäksi julistautuminen ei riitä; kuluttajajärjestöt ja viranomaiset seuraavat melko tarkasti yrityksen raportoinnin todenmukaisuutta. Viherpesusta kiinni jäädessään menettää kasvonsa - kaikki julkisuus ei ehkä siis kuitenkaan ole hyväksi. Puoskarin henkilökohtaisena missiona onkin saada pari kestävän kehityksen mittaria ylimmän johdon pöydälle muiden kovien mittareiden ansiokkaaseen seuraan! 

Lopuksi Mari Puoskari muistuttaa, että vähähiilinen yhteiskunta ei ole valinnan asia, vaan se tulee olemaan välttämättömyys joka tapauksessa. Alalla sikiää hurjasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia, edelläkävijät ottavat kopin nyt ja lähtevät näyttämään uutta suuntaa.

Blogiterveisin,

Suvi