perjantai 14. helmikuuta 2014

Stadin valtaaja Susanna esittäytyy!

Vuoden 2014 alusta alkaen Talentreen HR-palvelujen tarjontaa vahvistetaan ja selkeytetään. Tavoitteena on, että meiltä saa jatkossa tukea ja tekeviä käsiä yrityksen HR-asioihin toimialasta ja koosta riippumatta. Samalla toimintamme laajenee pk-seudulle asti, koska sinnehän ne savolaiset tuppaavat pakkautumaan. Koska kasvottomuus on tylsää ja HR:ssä on kyse ihmisistä, tässä katsaus ihmiseen homman takana.

Olen Susanna Pyykkö, HR-ammattilainen, joka on kerännyt kokemusta ja oppia eri toimialoilla ja erikokoisissa yrityksissä noin kymmenen vuoden ajan. Työhistoriasta löytyy rahoitusalaa, kauppaa niin kuluttaja- kuin yrityspuolellakin sekä viimeisimpänä tuotantoa elektroniikasta metalliin. Opiskelut ovat jatkuvasti tukeneet ammatillista kehittymistäni ja sieltä puolelta osaamiseen on kertynyt mm. liiketaloutta, johtamista, HR-käytäntöjä, psykologiaa, kasvatustieteitä ja viimeisimpänä aluevaltauksena coachingia. Oma kokemukseni on osoittanut, että HR-täti (tai setä tai tyttö tai poika) on paikallaan yrityksessä kuin yrityksessä. Vanha tuttu huvittavaksi lausahdukseksi muuttunut ”henkilöstö on yrityksemme voimavara” on oikeasti mahdollista toteuttaa, jos sitä tahtoo ja tekee toimenpiteitä sen suuntaisesti.


Oma ammatillinen kiinnostukseni suuntautuu vahvasti siihen, miten perinteisin ja ennen kaikkea uusin ja luovin HR:n keinoin voidaan tukea liiketoimintaa. Minulle HR ei ole pelkästään työsuhdetietojen ylläpitoa ja palkanlaskentaa, vaan nimenomaan ihmisten vahvuuksien etsimistä ja kehittämistä niin, että yritys menestyy. Alf Rehn kirjoitteli taannoin jutussaan HR-viestissä, että HR-päällikön tulisi olla toimitusjohtajan läheisin yhteistyökumppani. alH Haluankin toimia HR-tehtävissäni liiketoiminnan sparraajana, tukijana ja asioiden mahdollistajana ja myös niinä tekevinä käsinä, joita yrityksissä tarvitaan. Asioita voi teoretisoida aikansa, mutta loppujen lopuksi täytyy kääriä hihat ylös ja ryhtyä hommiin, jos oikeasti aikoo saada asioita tapahtumaan!

 Hihat ylös ja hommiin toimii minulle muutenkin hyvänä elämän ohjenuorana. Aamulenkille tulee lähdettyä ennen kukonlaulua, töiden ohella opiskeltua ja lapsiperheen arki pyöritettyä, kun lopettaa turhan ihmettelyn ja menee eteenpäin pilke silmäkulmassa. Asiat täytyy tehdä tosissaan, mutta ei vakavasti, sanoo stadilaistunut savolainen ja toivottaa ihanan pirteitä kevätpäiviä kaikille lukijoille!


Terkuin,

Susanna

torstai 6. helmikuuta 2014

Osaamattomuuden sietämätön keveys


”Mä en osaa.”
”Osaathan, kokeile edes”.
”Ei kun mä en oikeesti osaa.”

”Okei, anna kun mä autan.”
(Katkelma äidin ja lapsen keskustelusta)


Ja siitä se homma sitten lähtee. Lapsi yrittää, äiti auttaa ja lopputuloksena asia saadaan hoidettua ja lapselle jälleen uusi kokemus. Kun ihminen poistuu mukavuusalueeltaan, tapahtuu muutos eli oppimista. Kaikkein parhaiten oppimista tapahtuu, kun mukavuusalueelta poistutaan niin, että ihminen saa siihen tukea. Teoreettisella tasolla puhutaan lähikehityksen vyöhykkeestä (Lev Vygotskyn mukaan). Sillä tarkoitetaan tiedollisen toiminnan aluetta tai tasoa, jolla oppija pystyy toimimaan pätevän ohjaaja tuen avulla, mutta ei itsenäisesti.

Teoria on teoriaa ja lapset ah niin avoimia ja rehellisiä, mutta käytännössä harvoin työyhteisössä päästään siihen tilanteeseen, että ihmiset pystyvät lausumaan tuon ensimmäisen lauseen: ”Mä en osaa.” Ihmiset mieluummin peittelevät omaa osaamattomuuttaan ja tekevät asiat hankalasti kuin myöntävät oman osaamattomuutensa. Syitä siihen on varmasti lukemattomia (pelko, luottamuspula, tarve esittää jotain muuta kuin on jne. jne.), mutta lopputulos on silti sama. Resursseja hukataan, mahdollisuuksia menetetään, ihmiset turhaantuvat ja voivat huonosti. Osaamattomuus keventää yrityksen mahdollisuuksia menestyä. Sietämättömästi. Yritä siinä nyt sitten saavuttaa kasvutavoitteita ja mennä eteenpäin.


Myös valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt ovat jo muutaman vuoden aikana heränneet siihen, että koko kansakunnan osaamista on kehitettävä, jotta mm. a) Suomen kilpailukyky voi kehittyä ja b) työurien on mahdollista pidentyä. Vuoden 2014 alusta alkaen voimaan tullut laki taloudellisesti tuetusta osaamisen kehittämisestä sekä muutokset ja tarkennukset YT-laissa pyrkivät kannustamaan (ja osittain pakottamaankin) myös yrityksiä ottamaan asian agendalle. Laki taloudellisesti tuetusta osaamisen kehittämisestä kannustaa yrityksiä systemaattisen osaamisen hallintaan mahdollistamalla verohyötyä koulutuspäiviin käytetyistä palkkakustannuksista ja YT-lain tarkennukset antavat painoarvoa henkilöstö- ja koulutussuunnitelman tekemiselle.
 
Systematiikka on kaiken a ja o osaamisen kehittämisessä ja siihen myös yllä mainitut valtiovallan toimenpiteet kannustavat. Verohyödyn mahdollistamasta koulutussuunnitelmasta täytyy mm. tulla ilmi, kuinka yrityksessä kartoitetaan osaamistarpeet, minkälaisia toimenpiteitä aiotaan millekin henkilöstöryhmälle toteuttaa ja miten toimenpiteiden toteutumista aiotaan seurata. Asioita ei kuitenkaan kannata tehdä pelkästään verottajan vuoksi ja turhan hankalasti, vaan rakentaa koulutussuunnitelmasta omaan yritykseen soveltuva, dynaaminen ja asioita oikeasti edistävä työkalu, joka antaa luontevan tilaisuuden käydä keskustelua osaamisesta tai osaamattomuudesta sekä tiedon siitä, mihin asioihin kehittämistoimenpiteet kannattaa kohdistaa.


 Rakenna koulutussuunnitelmasi näin:
 Selvitä yrityksesi tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi vaadittava osaaminen.
 Selvitä nykyinen osaaminen
Selvitä kahden edellisen välinen ero ja toimenpiteet.
Kirjaa toimenpiteet koulutussuunnitelmaksi.
Käy suunnitelma läpi henkilöstön kanssa.
Toteuta suunnitellut toimenpiteet.
Huolehdi yksilökohtaisesta seurannasta.
Päivitä suunnitelma tarvittaessa.


Lisätietoja allekirjoittaneelta ja osoitteista
 
Osaavin terveisin
 
 Susanna
 
Ps. Vaikka koulutussuunnitelmasta puhutaankin YT-laissa, joka koskettaa yli 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä, vaaditaan veroedun saamiseksi koulutussuunnitelma myös pienemmiltä yrityksiltä.
 
 
Pps. Muistathan huomioida myös muut työsuhteeseen tai henkilöstöön liittyvien lakien muutokset, esim. vuosilomapäivien siirto-oikeuden sairastuttaessa.