lauantai 30. kesäkuuta 2012

Koulutuskokemuksia: vertaisoppimisessa on voimaa!

Talentree Oy:n toteuttama ja Oppiva yritys –hankkeen tukema koulutuskokonaisuus ”Johtajuuden uudet haasteet” saatiin päätökseen juhannuksen alla. Koulutus koostui seitsemästä eri päivästä, joista jokainen keskittyi johtajuuteen hieman eri näkökulmasta.

Kantavana teemana oli uuden ajan johtaminen, joka edellyttää uudenlaista ajattelua niin strategisessa suunnittelussa kuin ihmisten johtamisessakin. Koulutuksen tavoitteena oli, että osallistujat saavat monipuolisen kuvan yrityksen johtamisesta ja johtamisen eri osa-alueista. Sisällöt rakentuivat siten, että aiemmin opitut asiat tukivat seuraavia sisältöjä.

Koulutukseen osallistui yhdeksän innokasta johtajaa, jotka edustivat monia eri toimialoja. Ryhmäkoko, toimialajakauma, koulutuksen kesto sekä ennenkaikkea osallistujien aktiivisuus saivat aikaan sen, että eri aihepiirien ympärille syntyi runsaasti keskustelua. Keskustelut ja kokemusten jako koettiinkin erityisen hedelmälliksi. Osallistujat saivat huomata, että samat asiat mietityttävät esimiehiä toimialasta riippumatta. Hyvien käytäntöjen jakaminen yrittäjien kesken koettiinkin äärimmäisen palkitsevaksi.

Kuva: Kilistelyä kurssin päättäjäisissä

Ryhmästä muodostui neljän kuukauden aikana tiivis porukka, joka pitää varmasti yhteyttä toisiinsa myös tulevaisuudessa. Viimeistä koulutuskertaa päätettiin juhlistaa hieman hienommilla puitteilla ja koulutustilaksi valittiin Technopoliksen 7th Heaven. Koulutuskokonaisuuden päättävänä teemana oli Y- ja Z-sukupolvien johtaminen ja sen mukanaan tuomat muutokset. Osallistujat orientoituivat teemaan lukemalla kirjan ”Z- ja epäjohtaminen”.

Sukupolvet ovat aina erilaisia, eikä tässä suhteessa poikkeusta tee myöskään Z. Se on syntynyt verkkomaailmaan ja suhtautuu myös työelämään hieman eri tavoin. Kun tämä yhdistetään osaajapulaan, on työnantaja usein hankalan tilanteen edessä. Kuinka johtaa näitä ”nomadeja”, joille tasavertaisuus ja kaveruus ovat kaiken lähtökohta? Ryhmä päätyi kuitenkin viisaaseen ja kokonaisuuden hyvin kiteyttävään ajatukseen siitä, että johtajuuden peruselementtejä ei voi sivuuttaa. Johtajan tulee olla tasapuolinen, esimerkillinen, turvallisuuden tunnetta ylläpitävä sekä riittävän jämäkkä. Näitä ominaisuuksia tarvitaan hyvässä johtamisessa, nyt ja tulevaisuudessa.

Mukavaa kesää,


Olli

torstai 21. kesäkuuta 2012

Ai laatuako se olikin?

Kaveri soitti ja kutsui itsensä kylään. Hänen työpaikallaan oli kuulemma päätetty aloittaa laatutyö. Kaveri kertoi, että sikakallis konsultti (ei Talentreen leivissä, toim.huom.) oli pyydetty paikalle arvioimaan avuntarpeen summittainen määrä. Tyyppi kutsui koolle laatutyönaloituspalaverin, jossa puhuttiin prosessin omistajasta, läpimenoajoista, tehostamisesta, tavoitteista, standardeista ja ”sitten vielä iso liuta sanoja, joiden tarkoitusperästä ei ollut havaintoa.” Yksissä tuumin oli päätetty nimetä laatuvastaava, ja kaveri uutena tulokkaana työyhteisössä ei ollut ymmärtänyt vedota kiireisiinsä tarpeeksi ajoissa. No, näyttää se ihan kivalta cv:ssä, kaveri ajatteli ja hahmotteli mielessään soittoa allekirjoittaneelle. Kai se jonkin suomennoksen antaa, jos tarjoan kahvit, kuului toivorikas ajatus.

Niinhän siinä sitten kävi, että minä tarjosin teetä ja sympatiaa, jonka jälkeen kaveri oli astetta valmiimpi laatuvastaavan tehtäväänsä. Muutaman ”ai, ollaan me tuota mietitty jo aikapäiviä sitten, mutta ei sitä tuolla termillä kutsuta!”-havainnon jälkeen laatutyön maailma alkoi selvitä humanistillekin (kaikella kunnioituksella humanisteja kohtaan, tietenkin).



Kaikessa tärkeydessään laatutyö kaatuu usein muutamaan helmasyntiin. Miksi puhutaan sanoilla, joiden merkitystä tavallinen työntekijä ei ymmärrä? Vaikka käsikirjaa tehtäisiinkin auditointia varten, on sen merkitys ennen kaikkea organisaation sisäisessä käytettävyydessä. On aivan turha tuottaa vaikeaselkoista tekstiä auditointiorganisaatiota varten, jos sisäinen käyttö loppuu siihen paikkaan, kun viimeinen sana on saatu sylkäistyä ulos. Konsultti ja tarkastaja käyttävät ehkä ammattislangia, mutta ymmärtävät asiasisällön kyllä yleistajuisemmastakin kielestä. Samoin esimerkiksi vaikka hitsaaja tai sairaanhoitaja ymmärtävät itse ammattisanaston, joka ei ulkopuoliselle välttämättä aukene. Itse asia on kuitenkin vallan mainiosti mahdollista selvittää tavan tallaajallekin ymmärrettävästi. Auditoija ei laske raporttiinsa kirjoitetusta laatujärjestelmästä löytyvien vaikeiden sanojen määrää uskottavuutta ja läpinäkyvyyttä arvioidessaan, niistä läpimeno ei siis jää kiinni.

Itse koenkin laatutyön tiimellyksessä tärkeänä kuulla herkällä korvalla yrityksen työntekijöitä eri organisaatiotasoilta. Nimenomaan heidän tietotaitonsa avullahan koko laatujärjestelmä rakennetaan, heidän avullaan yleensä työtä tehostetaan ja parannetaan. Niinpä heidän ahaa-elämyksensä prosessin aikana ovat kaikkein tärkeimpiä. Eiköhän ihan tarpeeksi ole kuultu tätä ”kyllä me palaverissa nyökytellään, mutta tehdään sitten niin kuin parhaaksi nähdään”-tunnustusta?

Laadukkaita kesäterveisiä toivottelee

Suvi