HR – Huuhaata vai euroja viivan alle?

Olipa kerran organisaatio. Aivan normaali. Kasvutavoitteineen ja -kipuineen. Normaalin arkisähellyksen kanssa eläen, onnistuen ja epäonnistuen. Ja olipa kerran johtaja, joka mietti, että ”jotain tarttis tehdä.”

Yksi tapa varmistaa yrityksen menestys ja tehdä sitä kuuluisaa ”jotain”, on ottaa yrityksen HR-toiminnot tarkastelun alle. Olethan huomioinut mm. nämä:

• Yhden virherekrytoinnin kustannus on jopa 40 % henkilön vuosipalkasta.
• Yhden sairauspäivän hinta on jopa 350 €.
• Yksi eläköityminen voi maksaa satojatuhansia euroja.
• Yrityksen edustaja on henkilökohtaisesti vastuussa YT-lain noudattamatta jättämisestä ja voidaan tuomita rangaistukseen rikoslain nojalla.
• Henkilöstöasioiden laiminlyönnin hinta on tuntikausia turhaan käytettyä työaikaa, virheitä, tyytymättömiä asiakkaita, maineen menetystä, turhautumista, työpahoinvointia jne.

Henkilöstöön liittyvät kustannukset palkkakustannusten lisäksi ovat usein piilokustannuksia, joita yrityksissä ei varsinaisesti seurata. Ja myönnettävä on, että näiden kustannusten hallinta ja ohjailu voi olla haastavaa jo ihan hahmottamismielessä. Otetaan esimerkiksi sairauspäivä. Palkkakustannus on vielä helposti todennettavissa, kuten myös työterveyslääkärin veloittama hinta. Jos palkataan sijainen, pystytään kertomaan kustannus. Hieman haasteellisemmalle alueelle mennään, kun otetaan tarkasteluun esimerkiksi menetetyn työajan arvo. Tai vaikkapa sijaisen vaillinaisesta perehdytyksestä johtuvan virheen hinta. Entäpä kustannukset projektin viivästymisestä? Tai siitä, että sairaslomalla olija tekee töitä hädissään kotoa käsin ja pidentää parantumistaan?

Kuva: Talentreen oma poppoo oppimassa. HR-manageri tyytyväisenä etualalla.

Esimerkkejä samanlaisista piiloutuvista ja kertautuvista kustannuksista on jokaisessa henkilöstöön liittyvässä toiminnossa ja prosessissa. Tämän vuoksi uskonkin siihen, että henkilöstöön liittyviin toimintoihin tulisi luoda mittarit ja seurantamenetelmät aivan kuten mihin tahansa muuhunkin toimintoon myynnistä tuotantoon. HR-toimintojen tulosta ja tehokkuutta voi ja pitää mitata tulosvastuullisena yksikkönä.

Liikkeelle voi lähteä tutustumalla esimerkiksi Tukholman yliopiston tohtorin ja dosentin Paula Liukkosen ajatuksiin ja malleihin siitä, kuinka omaan henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja mitataan ja seurataan selkeästi ja helppojen työkalujen avulla.

http://www.paula-liukkonen.se/fi-utbildningsmat.htm

Käy myös testaamassa pika-analyysilla oman organisaatiosi HR-kunto:

https://digiumenterprise.com/answer/?sid=1161734&chk=33KQ4QJB

Pääsetkö puhtain paperein kesälaitumille? :)

Mittaroivin terveisin

Susanna

HR Manager
Talentree Oy